Äänestyksessä ei ehkä ollut kyse kovin dramaattisista perusristiriidoista, vaan se heijastelee kuntauudistuksen epäselvää, monisyistä ja keskeneräistä tilannetta - ja varmasti myös syksyn vaalit alkavat tuntua keskustelussa.
Kuntaliitto on vahvasti kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen takana. Liitto itse oli aloitteellinen asiassa jo ennen kuin maassa oli nykyistä hallitusta, joka sitten laittoi uudistuksen käyntiin. Ajallista järjestystä ei aina ole tahdottu nähdä, vaan väitetään, että Kuntaliitto on hallituksen kuntauudistuksen kelkassa. Linjauksissamme on kuitenkin selkeitä eroja.
Peruslähtökohdista tuntuu olevan suuri yksimielisyys. Myös kuntien lausunnoissa nähdään selvästi, että kuntakentän täytyy uudistua selviytyäkseen tulevista haasteista. Erittäin tärkeätä on, että kuntakenttä on tässä uudistuksessa itse aktiivinen ja pitää ohjat käsissään - ja tätä Kuntaliittokin on koko ajan korostanut: uudistus täytyy tehdä kuntien lähtökohdista, kuntia kuullen ja kuntien päätöksillä. Muutoin kunnallinen itsehallinto ja kuntaperustainen palvelujärjestelmä alkaa rapautua.
Päätösten pohjaksi tarvitaan kuitenkin lainsäädäntöä. Paras-puitelaki on voimassa enää tämän vuoden loppuun, ja myös kuntalain puutteet ovat selvästi näkyvissä. Uudella lainsäädännöllä annetaan raamit, vaihtoehdot ja edellytykset kuntien itsenäisille päätöksille yhdistymisistään, yhteistyöstään ja palve-luidensa paikallisesti parhaista järjestämistavoista.
Seuraavia askelmerkkejä odotetaan nyt maan hallitukselta. Jos oli kunnilla tiukka aikataulu lausuntojen antamisessa, niin kiireen on hallitus itselleenkin asettanut. Toukokuun aikana odotetaan vielä ehdotuksia sosiaali- ja terveystoimen järjestelyistä, ja vielä ennen lomia hallitukselta yhteenvetoa ja poliittista linjausta työryhmäselvitysten ja kuntien lausuntojen pohjalta.
Kuntaliiton hallitus muistutti omassa lausunnossaan myös siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön ei myöskään tule tehdä rakenteisiin liittyvää toimilupien uudistamisen valmistelua kuntauudistuk-sesta erillään. Toisen asteen koulutuksen rakenteista pitää olla kuntarakenteen kanssa hyvin yhteen sopiva malli ennen kuin käytännön valmistelua voidaan jatkaa.
Työtä on paljon, lähtien määrittelystä: mitä ovat lähipalvelut, mikä on kunnan ja valtion työn-jako, millaisia demokratian muotoja voidaan kehittää, miten turvataan kielelliset oikeudet. Aivan keskeistä demokraattisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta on, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota lähivaikuttamisen ja lähipalvelujen turvaamiseen. Myönteistä on, että kuntalain valmistelun pohjaksi on käynnistetty tätä koskeva selvitys.
Monet kunnat samoin kuin Kuntaliitto ovat todenneet, että tarvitaan toinen lausuntokierros, kun kuntarakenteeseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehdot ovat tiedossa, ja hallitus on antanut omat askelmerkkinsä. Kesän jälkeen kunnilla on paremmat eväät jatkaa keskustelua ja harkintaa paikallisesti ja alueellisesti parhaista ratkaisuista.
Suomi ja suomalaiset tarvitsevat tarpeeksi vahvat kunnat, jotka pystyvät huolehtimaan kansalaisten peruspalveluista tulevaisuudessakin. Toivon, että kuntien yhteistä näkemystä voidaan edistää entistäkin aktiivisemmin, jotta kunnat eivät ajaudu sivuraiteille omassa asiassaan.
Rakel Hiltunen
kansanedustaja, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja