Yhteispalvelu sai virallisesti maanantaina 7.5. uuden palvelukanavan. Etäpalveluksi kutsuttu kanava perustuu yksikertaisesti kuvattuna videoneuvottelun välityksellä annettavaan palveluun, jossa voi kasvotusten keskustella asiantuntijan kanssa ja yhdessä esimerkiksi tarkastella dokumentteja. Ideana on tarjota palvelut lähelle kuntalaista sieltä, missä niitä on saatavilla tai missä niitä on järkevintä tuottaa. Tehdään siis palveluja etänä ja saadaan ne lähelle. Kyse ei todellisuudessa olekaan hämäävän nimen mukaan etäpalvelusta vaan itse asiassa lähipalvelusta. Kuntaliiton hallitus teki viime kokouksessaan harvinaisen äänestyspäätöksen antaessaan liiton lausunnon valtiovarainministeriön kuntarakennetyöryhmän selvityksestä. Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien etujärjestö, ja näin myös liiton hallitus on aina pyrkinyt käyttämään yksimielisesti koko kuntakentän ääntä. – Kunnat ansaitsevat tulevaisuuden, jossa niiden rooli paikallisesti johdettuina demokraattisina yhteisöinä vahvistuu, kirjoittaa johtaja Kristina Wikberg pääkirjoituksessaan Fiktissä.
Olen kaivannut sitä, että joku kertoisi, mikä on kuntauudistuksen visio. Visio on tavoiteltava ja innostava tulevaisuuden tila. Jotakin, mitä kohti kannattaa pyrkiä. Jotakin, mihin panostaa ja minkä vuoksi luopua jostain muusta. Kysymyksiä on monta, mutta vastauksia vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita käsitellään nyt ministeriön asettamassa työryhmässä. Toukokuun loppuun mennessä valmiina on oltava vähintään kolme vaihtoehtoista esitystä, joihin hallitus voi ottaa poliittista kantaa. Toimeksiannon mukaan esitysten on perustuttava uusiin peruskuntiin, niin että pääasiallinen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on kunnilla. – Valinnanvapautta demokratiamuotona on kehitetty erityisesti Ruotsissa. Voimme luoda katseen länteen päin toisenkin kerran, kirjoittaa johtaja Kristina Wikberg pääkirjoituksessaan Fiktissä. Tuottavuutta on sivuttu viime vuosina, kuukausina ja viikkoina monissa puheissa ja kannanotoissa. Asia on kiistatta tärkeä, erityisesti kuntasektorilla, jossa on viime vuosina kiristetty vyötä nopeasti kasvavan palvelukysynnän ja sitä hitaamman tulojen kasvun myötä. Lisämausteensa asialle antoi myös vuodelle 2012 tehty 630 miljoonan euron valtionosuusleikkaus. Kirjoitushetkellä juuri päättyneet budjettineuvottelut kiristävät kuntien taloutta entisestään vuodesta 2013 alkaen. Myyjä valittaa: ”Sitä peliä on pelattava ja arpajaisissa yritettävä pärjätä.”, ja ostaja huokailee: "Ne eivät ota mistään opiksi, ja asiakas maksaa aina virheet." Kyse on julkisista IT-hankinnoista.
Muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa lähes jokainen tekee työuransa aikana useampia ura- ja ammatinvalintaratkaisuja. Elinikäistä oppimista tukemaan tarvitaan hyvin toimivat ura- ja ohjauspalvelut myös oppilaitosten ulkopuolella oleville, työssä käyville, ammatin vaihtoa suunnitteleville ja koulutuspaikkaa etsiville. Ohjauksella osaltaan voidaan vaikuttaa siihen, että päällekkäistä ja epätarkoituksenmukaista koulutusta karsiutuisi. TE-toimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamisella koko maassa voidaan edistää osaavan työvoiman saatavuutta, tukea pitempiä työuria ja löytää tarkoituksenmukaiset koulutusvaihtoehdot yksilön ja työelämän kannalta. Kuntauudistus haastaa kunnat entisestään syventämään pohdintaa omasta ja koko alueen tulevaisuudesta ja yhteisvastuusta. Haasteita ja muutostarpeita ei kukaan kiistä. Ne ovat olleet tiedossa jo pitkään. Uudistus on nyt käännettävä kuntalähtöiseksi - kuntien on istuttava kuljettajan paikalle ja esitettävä paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Sama malli ei sovi kaikkialle. Pelkkä kuntaliitosvaihtoehto näyttäytyy eri toimintaympäristöissä operoivilla alueilla hyvin erilaisena. Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tarkoittaa joka tapauksessa eri asioita eri puolilla valtakuntaa. Myös kuntien syvenevä monialainen yhteistyömalli tulee todennäköisesti olemaan joillakin seuduilla realismia.
|
|