Kuntaliiton Brysselin toimiston 20-vuotista taivalta juhlistettiin Brysselissä 27.6.2012, jolloin järjestettiin kunta-aiheinen seminaari Kunnat EU:n ytimessä ja juhlavastaanotto.
Seminaarissa toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kertoi Brysselin suomalaisille kuntakentän kuulumisia ja viimeistä päivää europarlamentaarikkona Brysselissä työskennellyt Carl Haglund puhui talouskriisin vaikutuksista kuntasektorille.
Lisäksi seminaarissa kuultiin alueiden komitean suomalaisjäsen Markku Markkulan kokemuksia alueiden komitean työstä sekä Suomen pysyvän edustuston Jussi Yli-Lahden ajankohtaiskatsaus EU:n rakennerahastoihin.
Samalla julkaistiin toimiston vaiheista kertova 20-vuotishistoriikki, joka kokoaa yksiin kansiin Kuntaliiton ensimmäiset 20 vuotta Brysselissä. Historiikista on selvästi havaittavissa, että kuntien EU-edunvalvonta on jatkuvasti kehittynyt ja toimintaympäristö on muuttunut, mutta toisaalta toimiston perustehtävä on säilynyt jokseenkin ennallaan.
Toimiston alkuvaiheessa keskityttiin suhteiden rakentamiseen eri yhteistyötahoihin ja perehdyttiin unionin toimintatapaan. Edunvalvonnassa keskityttiin erityisesti aluepolitiikkaan ja käytännön työ oli pitkälti oikean ja ajantasaisen tiedon hankintaa.
Vähitellen toimiston tehtäväkenttää laajennettiin hyvinvointipolitiikan kaikille osa-alueille ja toimiston työ painottui entistä enemmän edunvalvontaan. Itälaajentuminen vuonna 2004 muutti kuntien toimintaympäristöä EU:ssa ja Brysselin toimisto pyrki tiivistämään yhteistyötä Baltian kuntajärjestöjen kanssa.
Nykymuodossaan Brysselin toimisto seuraa kaikkia kunnille tärkeitä EU:n lainsäädäntöhankkeita, raportoi niistä kotimaahan ja vie kuntien viestiä eteenpäin Brysselissä. Toimintakenttä kattaa käytännössä kaikki EU:n politiikanalat, koska lähes kaikilla EU:n päätöksillä on vaikutusta kuntasektoriin.
Euroopan unionin vaikutus Suomen kuntakentälle on jatkuvasti kasvanut ja kehitys tulee edelleen jatkumaan. Samanaikaisesti korostuu merkitys priorisoida eri aihealueita ja painottaa EU-edunvalvonnassa kunnille keskeisimpiä asioita.
Tämä tarkoittaa, että kuntien edunvalvontaa tulee harjoittaa laajasti eri sektorialoilla, koska ennakkoon ei voida kovin hyvin arvioida mikä merkitys milläkin uudistuksella on kuntien kannalta. Tilannetta kuvastaa hyvin viimeisen vuodan aikana tärkeimmät prioriteettihankkeet Brysselin toimistossa: Eurooppa 2020 -strategia, energiatehokkuusdirektiivi, Basel III -pankkisääntely, rakennerahastot, tietosuoja-asiat, julkiset hankinnat sekä avoimen data käyttö julkisella sektorilla.
Kaikesta huolimatta seuraavalle 20-vuotiskaudelle voidaan suunnata luottavaisin mielin. Suomessa kuntien tehtäväkenttä on Euroopan laajin ja lisäksi meillä on varsin kehittynyt sekä yhtenäinen kuntajärjestelmä. Suomi on Euroopassa monella mittarilla varsin pieni maa, mutta kuntasektorilla olemme yksi suurimmista.