Komission keskeisenä tavoitteena on ollut yksinkertaistaa ja joustavoittaa käytännön hankintasääntelyä. Tämä tavoite on kuitenkin ensi lukemalla jäänyt sääntelyssä saavuttamatta, pikemminkin osa ehdotetuista artikloista on hämmästyttävän yksityiskohtaisia ja pikkutarkkoja, jättäen kansalliselle lainsäätäjälle vain vähän kansallista liikkumavaraa.
Lisäksi ehdotuksesta on havaittavissa, että sääntelyn kaksi pääasiallista tavoitetta, sisämarkkinoiden edistäminen ja verovarojen tehokkaampi käyttö, ovat osittain sääntelyssä keskenään ristiriidassa.
Ehdotuksella luodaan hankintaviranomaisille - sisältäen siis myös kunnalliset hankintayksiköt - monessa kohdin lisää hallinnollista taakkaa. Vastaavasti itse hankintamenettelyyn liittyviä määräaikoja, ilmoittamisvelvoitteita ja menettelyjä on pyritty asteittain keventämään. Kuitenkin ensivaikutelmana on, että vaaka on silti keikahtanut menettelyllisesti raskaampaan suuntaan.
Keskeisiä uudistuksia
Keskeisimpinä uudistuksina ehdotuksissa on mm. A- ja B-palvelujen välisen erittelyn poistuminen ja esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseen liittyvät suurehkot muutokset. Myös kuntakentän kannalta olennaiseen sidosyksikkö- ja yhteistoimintasääntelyyn on tulossa tarkentavia, ja sinänsä ihan tervetulleita, kirjauksia.
Kirjaukset noudattelevat jo aiemmin komission valmisteluasiakirjassa julkisen sektorin sisäisestä yhteistyöstä väläyteltyjä periaatteita (”public-public working paper”). Tarjoajien puolelta suurimpana muutoksena koetaan varmasti hallinnollisen taakan vähentyminen aiempaa lievemmillä soveltuvuusehtoihin liittyvillä ehdotuksilla. Nähtäväksi jää, toteutuuko esimerkiksi komission ehdotus ”eurooppalaisesta hankintapassista”, jolla tarjoajat voisivat esittää soveltuvuutensa hankintamenettelyssä joustavasti eri jäsenvaltioissa.
Ehdotuksessa esitetään myös perustettavaksi kansallinen valvontaviranomainen julkisia hankintamenettelyjä valvomaan. Suomen oloissa kyseisen rakenteen luominen tullaan varmasti arvioimaan huolellisesti, ja valvontaviranomaisen istuttaminen olemassa oleviin hallintorakenteisiin tulee ainakin resursoinnin ja riippumattomuuden osalta arvioida tarkasti.
Paikallistasolla toimivan hankintaviranomaisen näkökulmasta hankintojen muutoksenhakujärjestelmä on jo sinällään monitahoinen ja vaikea soveltaa, joten yksittäisiä prosessivaiheita lisäävä viranomainen todennäköisesti aiheuttaisi viivästyksiä ja muita vastaavia hankaluuksia.
Ehdotukseen sisältyy myös hankintoihin liittyvän neuvonnan lisääminen, mikä saattaisi tarkoittaa lisätyötä esimerkiksi Julkisten hankintojen neuvontayksikölle, joka tällä hetkellä toimii työ- ja elinkeinoministeriön sekä kuntaliiton yhteisellä rahoituksella.
Aikataulu
Direktiiviehdotusten jatkotyöstön aikataulu on kunnianhimoinen: komission olisi tarkoitus antaa lopulliset direktiivit jo vuoden 2012 lopussa, kansallisesti implementointiaikaa olisi näin ollen 30.6.2014 saakka. Monilta tahoilta on jo alustavasti kuulunut epäilyksiä ilmoitetun aikataulun pitävyydestä, mikä saattaa sinällään olla perusteltua, kun otetaan huomioon, että voimassaolevia direktiivejä tehtiin jopa 8 vuotta, vuosien 1996 - 2004 välillä.
Joka tapauksessa edessä on vuosien vaikuttamisprosessi, niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla.
Kuntaliiton lakiyksikkö seuraa aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja päivittää viimeisimmät tiedot direktiiviuudistusta varten erikseen perustettavalle sivustolle. Lisäksi Kuntaliiton lakiyksikkö ottaa mielellään vastaan direktiiviehdotuksia koskevia kommentteja ja huomioita kuntakentältä.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö on avannut oman sähköpostiosoitteen julkisethankinnat[at]tem.fi, johon kaikki asiasta kiinnostuneet tahot voivat toimittaa kommenttejaan.
Katariina Huikko
lakimies, Kuntaliitto lakiyksikkö