Nyt valitettavasti on nähtävissä ja kuultavissa entistä syvempi mielipiteiden polarisoituminen, näkemysten eriytyminen sekä joko-tai - asenteiden vahvistuminen. Liputetaan joko vahvasti kuntauudistuksen puolesta tai ollaan jyrkästi sitä vastaan. Polarisoitumisen seurauksena syntyy erilaisia ”leirejä”, jotka kommunikoivat ensisijaisesti vain omiensa kanssa. Mahdollisesti syvenevä polarisaatio lisää epäluottamusta, jolla on puolestaan haitallisia transaktiokustannuksia. Tämä voi näkyä mm. siinä, että keskinäiset neuvottelut ja sopimuksiin pääsemiset hidastuvat, päätöksenteko vaikeutuu sekä käynnissä oleva kehittämistyö keskeytetään. Kaiken tämän hinta maksetaan myös euroissa. On todellinen riski, että polarisoitumisen synnyttämä epäluottamus heijastuu haitallisesti koko 2010-luvun kuntakehitykseen, kuntien keskinäisiin sekä kuntien ja valtion välisiin suhteisiin.
Me Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusyksikössä haluamme työskennellä sillanrakentajan roolissa. Perusperiaatteemme on ollut ja on se, että eri hankkeissamme pitää olla edustettuna erityyppisiä ja -kokoisia kuntia eri puolelta Suomea. Tällöin suomalaisen kuntakentän moninaisuus ja erilaiset toimintamallit saadaan myös tutkimustulosten kautta näkyviksi. Esimerkiksi käynnissä olevassa Arttu-tutkimusohjelmassa on mukana niin kuntaliitos- kuin yhteistoiminta-aluekuntia, mutta myös sellaisia kuntia, jotka eivät näitä ratkaisuja ole tehneet. Tutkimustulokset ovat jo nyt osoittaneet, että kuntaliitokset eivät ole ainoa ratkaisu kuntien haasteisiin. Kuntaliitokset kylläkin antavat eniten kehittämispotentiaalia, mutta sisältävät myös eniten riskejä. Samoin tulokset osoittavat, että myös yhteistoiminta-alueilla on saatu myönteisiä tuloksia aikaan. Asiat ja ratkaisut eivät ole musta-valkoisia, tämä on hyvä muistaa niin Paras-hanketta loppuun saatettaessa kuin kuntauudistusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Nostan esimerkiksi myös toisen, yksikkömme ja AudiaPro Oy:n yhteishankkeen, joka toimii sillanrakentajan roolissa. Kysymyksessä on ns. USO-hanke eli Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke, jossa on mukana 30 erikokoista kuntaa eri puolelta Suomea: Espoosta Sallaan, Porista Paltamoon. Ei tarvitse osallistua kuin kerran erikokoisten kuntien vertaisseminaareihin ymmärtääkseen sen, että yhden sapluunan aika on ohi. Kuntien toimintaympäristöt ovat niin täysin erilaisia, että yhdellä mallilla, olkoon se vaikka vahvan peruskunnan malli, ei saada aikaan ratkaisuja, jotka toimisivat myös käytännössä ja vastaisivat 2020-luvun strategisiin haasteisiin. Tarvitaan erilaisia variaatioita, jotka ottavat aidosti huomioon paikalliset olosuhteet, kunnan roolin eri painotukset sekä erilaiset toimintakulttuurit.
Toivon, että myös valtion puolella ymmärretään ja otetaan todesta ne riskit, mitä koko ajan lisääntyvä kuntakehityksen polarisoituminen tuo tullessaan. Tämä polarisoituminen ei myöskään ole valtion etu. Mistä sitten voitaisiin saada vastavoimaa haitalliselle polarisaatiokehitykselle? Kuntaliiton kannanotoissa on monia sellaisia asioita, joiden todesta ottaminen voi tätä haitallista polarisaatiokehitystä vähentää: Eri alueiden olosuhteiden huomioon ottaminen, kuntien aito kuuleminen ja parlamentaarisuus.
Toivotan kaikille Visionäärin lukijoille Hyvää Alkanutta Vuotta 2012. Koska sillanrakentaminen on niin vaativaa työtä, kutsun tähän työhön mukaan myös uusia toimijoita. Suomalaiset kunnat ovat merkittävällä tavalla mahdollistaneet sen, että olemme kansakuntana yksi parhaita maita maailmassa. Älkäämme keskinäisellä kinastelulla vaarantako tätä myönteistä, vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä. Toivon, että yhdessä etsimme ja löydämme ratkaisuja, jotka ylittävät nykyiset ristiriidat ja luovat edellytykset vahvojen itsehallinnollisten kuntien toiminnalle myös tulevaisuudessa kuntalaisten parhaaksi.
Kaija Majoinen
Kehitysjohtaja, dosentti