Paljon on keskusteltu myös julkisen sektorin kestävyysvajeesta, johon vaikuttaa suuresti suurten ikäluokkien eläköityminen. Arvioidusta julkisten menojen kasvusta noin puolet tulee kohdistumaan kuntasektorille, jonka tuottavuuden positiivinen kehittyminen olisi erityisen toivottavaa. Haasteita positiiviselle tuottavuuskehitykselle aiheuttavat vuosi vuodelta lisääntyvät kuntien velvoitteet, mm. luokkakokojen pienentäminen, erilaiset kelpoisuusvaatimukset, tiloihin kohdistuvat vaatimukset ja muut laatuun liittyvät velvoitteet lähes poikkeuksetta nostavat suoritekustannusta ja sitä kautta saattavat heikentää mitattua tuottavuutta. Tuottavuusmittauksessa on muitakin haasteita. Satsaukset ennaltaehkäisyyn ja sähköiseen asiointiin on vaikea ottaa huomioon, niillä kun on tapana lisätä kustannuksia ja vähentää suoritteita.
Moni lukijoistakin on sitä mieltä, että laatukeskustelu pitäisi erottaa täysin tuottavuusmittauksesta. Olen eri mieltä, sillä laatu on kuitenkin olennainen osa julkispalvelujen tuloksellisuutta. Laadultaan kehno julkispalvelu aiheuttanee lisäkustannuksia myöhemmin, joko kyseiselle tai jollekin muulle palveluntuottajalle. Erityisesti lisävaivaa ja harmia aiheutuu asiakkaalle. Liian laadukas tuotanto taas maksaa suhteettoman paljon verrattuna palvelusta aiheutuvaan hyötyyn.
Keskeinen laadun osa-alue on vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan yleisesti montaa eri asiaa, tässä artikkelissa asiakaspalvelun vaikutuksesta tapahtunutta toivottua muutosta asiakkaassa. On aivan keskeistä, parantaako tuotannontekijöiden laatuun resursointi palvelujen vaikuttavuutta. Esimerkiksi opetusryhmien koon ja opettajien kelpoisuuden vaikutus oppimistuloksiin näyttää olevan hyvin vähäinen tutkimusten mukaan.
Vain muutamat käytössä olevista tuottavuusmittareista pystyy ottamaan tuotannon laadullisia ulottuvuuksia huomioon. Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin vanhuspalvelujen asiakkaiden hyvän elämänlaadun osatekijöitä. Ehkä hieman yllättäen henkilömitoitus ei näyttänyt kuitenkaan olevan keskeisin seikka asiakastyytyväisyydessä, vaan hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstömitoitukset ja kustannukset olivat alhaisimpien joukossa.
Sama seikka on havaittu myös muissa tuottavuus- ja tehokkuusvertailuissa; tehokkuus ei tarkoita huonoa laatua. Voisikohan asia liittyä työtyytyväisyyteen ja sen kautta sairauspoissaoloihin? Kun töihin on mukava tulla, silloin työtkin yleensä sujuvat.
Tero Tyni
erityisasiantuntija
Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys