Kuntaliiton kannanotossa linjataan yksiselitteisemmin, että maan eri alueille tarvitaan erilaisia peruskunnan malleja. Helsinki ympäristökuntineen, kehittyvät kaupunkiseudut sekä muut alueet tarvitsevat kaikki omat mallinsa. Näillä muilla alueilla yhtenä ratkaisuna voisivat olla jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat. Hallitusohjelma korostaa kuntien rakentumista työssäkäyntialuejaon pohjalle.
Niille alueille, joissa peruskuntaa ei saada muodostettua, Kuntaliitto esittää piirikuntamallia, hallitusohjelmassa taas tarjotaan yksinomaan vastuukunta- eli isäntäkuntamallia. Kuntaliiton kannanotossa esitetään myös, että kunnanosahallintoa vahvistetaan ja palvelujen saavutettavuus turvataan. Kunnan koon kasvaessa tämä on tärkeää.
Hallitusohjelmassa on tärkeä maininta valtion, kuntien ja eri viranomaisten palveluita vähintään etäpalveluna tarjoavien yhteispalvelupisteiden verkon rakentamisesta koko maahan. Toivottavasti tämä asia etenee nopeasti, koska ilman sitä palvelut keskittyvät huolestuttavan nopeasti. Lukioverkkoon kohdennettu 30 miljoonan euron leikkaus karsisi voimakkaasti lukioverkkoa syrjäalueilla ja vaarantaisi samalla monen yläkoulun toiminnan.
Parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamisesta ei hallitusohjelmassa valitettavasti ole sovittu, vaikka sitä onkin toivottu laajasti kuntakentässä. Vain siten voidaan rakentaa erilaisten vaalitulosten ja hallitusratkaisujen yli kestävät, aina 2020-luvun lopulle kantavat linjaukset.
Kunnallinen itsehallinto, palvelujen järjestämistavat ja kuntarakenne pysyvät toimivina vain, jos ne uudistuvat ajan vaatimusten mukaan. Tärkeää on muistaa maamme erilaiset olosuhteet ja vapaaehtoisuus. Pakkoratkaisut eivät tuota myönteisiä tuloksia.
Tarvitaan ratkaisuja, joihin eri toimijat ovat aidosti sitoutuneet. Nykyisiin toimintatapoihin tai rakenteisiin emme voi jäädä, koska siihen eivät riitä rahat eikä henkilökunta.
Kuntatalouden vakaus ja kestävyys ovat uuden hallituksen ohjelman tavoitteena. Keinot talouden vakauttamiseksi ovat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia. Koska kuntien tehtäviä lisätään ja tuloja leikataan, kuntien paineet kiristää kunnallisverotusta kasvavat, vaikka hallitus onkin sitoutunut siihen, ettei tuloverotusta nosteta. Myönteistä on, että hallitus lupaa korvata kunnallisverovähennysten muutokset kunnille täysimääräisesti. Näin estetään se, etteivät verovähennysten korotukset aiheuta kunnissa painetta korottaa kunnallisveroa. Verovähennysten muutokset on korvattu parin hallituksen aikana kunnille.
Kuntien valtionosuuksiin sovittiin hallitusohjelmassa 631 miljoonan euron leikkaukset vuositasolla. Näin raju leikkaus on kohtuullista jaksottaa useammalle vuodelle, jotta suurimmilta ongelmilta vältytään. Myös asiakasmaksu-uudistus vähentänee kuntien tuloja.
Hallitus lupaa rajoittaa tehtävien lisäämistä kunnille ja maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Nyt tuo osuus on tasan puolet.
Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten nousu tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysimääräisesti. Näin hillittäisiin ministeriöiden halua lisätä julkisia tehtäviä. Samalla kohdennettaisiin tarvittavan lisärahoituksen rahoitusvastuu niille, jotka tehtävien lisäyksistä päättävät, eli hallitukselle ja eduskunnalle. Merkittävin uusi tehtävä kunnille on vanhuspalvelulaki, jonka kustannuksia ei ole arvioitu kunnolla.
Linjaus korottaa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta kahtena seuraavana vuonna viidellä prosenttiyksiköllä on myönteinen. Toivottavaa on, että tuota korotusta jatkettaisiin vielä vuoden 2013 jälkeen. Vuosina 2009–2011 jako-osuuden korotus on ollut 10 prosenttiyksikköä.
Kiinteistöveron siirtäminen kuntien verotulojen tasauksen ulkopuolelle sekoittaa järjestelmää. Muutos ei vaikuta siihen, miten kunnat kiinteistöveroaan korottavat, koska nytkään kunnan omat kiinteistöveroprosentit tai niiden muutokset eivät todellisuudessa vaikuta kuntien verotulotasaukseen tai kunnan saamiin valtionosuuksiin.
Uudistus tekee ydinvoimalaitos- ja joistakin kesämökkikunnista sekä monista suurista kaupungeista voittajia. Oulun asema ei juurikaan muutu. Häviäjiä puolestaan ovat kunnat, joissa on muutenkin alhaiset asukaskohtaiset verotulot. Näissä kunnissa muutos kiristänee kunnallisverotusta entisestään.
Timo Kietäväinen
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja