Kuntapäättäjän arki on kuluneena vuonna ollut aika turbulenssia, tai kuten suomennos kuuluu ”heittoisaa”. Kotimaassa myrskyn pölläytti kuntaministeri pakkoliitospuheillaan ja euroalueella talouskriisi on jäädyttänyt monen hymyn. Valtuustojen budjettikokouksissa on tänä syksynä arvottu oikeita budjettilukuja ensi vuodelle ja varauduttu kaikkeen mahdolliseen epävarmuuteen.
Joulutervehdykseen liittyvä uuden vuoden toivotus herättää tällä kertaa erityisen paljon mietteitä. Vuosi 2012 on kuntakentälle epäilemättä mielenkiintoinen, haasteellinen, jopa vaikea. Suomi on muuttunut vuoden 1917 jälkeen. Meitä suomalaisia on nyt kaksi miljoonaa enemmän kuin silloin. Yli neljä viidesosaa väestöstä asui maalla, nykyisin alle viidennes. Vuonna 1917 meillä oli yli 500 kuntaa, vielä vuosituhannen vaihteessa niitä oli pitkästi yli 400. Tämän ajanjakson aikana kuntien tehtävät ovat moninkertaistuneet. On selvää, että me nyt tarvitsemme täysin uudenlaisen kuntarakenteen. Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksestä löytyy mielenkiintoinen kirjaus: ”Aloitetaan kirjastolainsäädännön uudistaminen”. Voimassa oleva kirjastolaki on peräisin vuodelta 1998. Se on monin kohdin säilyttänyt ajantasaisuutensa, mutta uudistamistarvettakin on, niin paljon on maailma muuttunut.
– Ongelmana on, että kunnat, jotka viime kädessä vastaavat sekä palveluista että niiden rahoittamisesta, eivät tällä hetkellä ole tarpeeksi joustavia, kirjoittaa Kristina Wikberg pääkirjoituksessaan Fikt – Kommuntidningen -lehdessä. Kuntaliitto on kaikkien kuntien yhteinen järjestö. Toimintamme rakentuu kolmen peruspilarin varaan: asiantuntijapalvelu kiperissä kuntiin liittyvissä kysymyksissä, edunvalvonta ja kehittämishankkeet. Kaikki nämä kolme pilaria tarjoavat välineitä toimintaympäristön muutoksista selviämiseen ja ovat äärimmäisen tärkeitä. Hallitusohjelmassa on kolme isoa rakenneuudistusta, joita kaikkia on aloiteltu jo edellisten hallitusten aikana. Korkeakoulu-uudistus aloitettiin yliopistoista viime hallituskaudella ja nyt on vuorossa ammattikorkeakoulu-uudistus. Toinen iso rakenneuudistus tehdään puolustusvoimiin. Suomen ulkoisen toimintaympäristön ja uhkakuvan muuttuminen edellyttävät puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat monimuotoisia palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausmalleja, joilla on ovat vahvuutensa ja haasteensa. Selvitimme kuuden eri puolilla Suomea sijaitsevan yhteistoiminta-alueen onnistumisia ja ongelmia palveluiden ohjaamisessa, järjestämisessä ja tuottamisessa. Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuositasolla n. 23 mrd:n euron edestä. Hankintalainsäädännössä on mahdollistettu sosiaalisten näkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa vuodesta 2007 alkaen. Sosiaalisia näkökulmia on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän.
– Nyt on syytä kääriä hihat eikä piiloutua luoliin! Tilanteessa, jossa yhteiskuntarakenteet muuttuvat, tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintakykyä, kirjoittaa Kristina Wikberg pääkirjoituksessaan Fikt – Kommuntidningen -lehdessä.
|
|