Kuntien palvelut ovat tasa-arvon perusta. Kunnilla pitää jatkossakin olla mahdollisuudet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja eriarvoisuuden vähentämisestä. Erityisesti on huolehdittava vähävaraisista yksinäisistä naisista, jotka ovat tehneet raskasta työtä ja huolehtineet uusista sukupolvista. Tämä on hyvä muistaa muulloinkin kuin naistenpäivänä.
Palvelujen ja palvelutarpeen ruodinta eri sukupuolten ja ikäryhmien näkökulmasta tuo uutta näkökulmaa palveluihin ja parhaassa tapauksessa lisää laatua, mutta mahdollisuuden myös säästöihin. Kun esimerkiksi Tukholmassa katsottiin alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten pois jäämistä hammaslääkärin vastaanotolta, pojat jättivät 20 prosenttia useammin hoidon väliin. Tämä koski myös alle 3-vuotiaita. Käyttämättömistä hoitokerroista tuli melkoinen lasku kaupungille.
Ketkä sitten päättävät kuntapalveluista? Kuntalaisten ja kuntavaaleissa äänestäjien enemmistö on naisia. Valtuutetuista keskimäärin koko maassa naisia on 36,7 prosenttia. Miehet heiluttavat puheenjohtajan nuijaa useammin kuin naiset. Kunnanhallitusten ja valtuustojen ykköspuheenjohtajista miehiä on vajaat 80 prosenttia. Tasapainoiseen edustukseen ja osallistumiseen päätöksentekoon voidaan tietoisesti vaikuttaa kiinnittämällä huomiota puheenjohtajavalintoihin.
Hyvä väline sitoutua tasa-arvon edistämiseen kunnissa poliittisella tasolla on eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja. Se toimii myös kunnan strategisena suunnannäyttäjänä tasa-arvon edistämisessä, välineenä johtamisessa ja palveluissa. Kuntaliitto on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille tasa-arvon peruskirjan hyväksymistä jo vuonna 2006 keskellä Paras-muutoksia. Tähän mennessä kolmetoista kuntaa, kaikki suurimmat kaupungit niiden joukossa ovat hyväksyneet peruskirjan. Kaksi maakunnan liittoa on sitoutunut peruskirjaan.
Kuntaliitto on käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeriön ESR-rahoituksella projektin, jonka avulla viedään eteenpäin tietoa peruskirjasta ja sen merkityksestä kuntien luottamushenkilöille, naisille ja miehille. Samalla luodaan mallia peruskirjan toteuttamiseksi kunnissa. Käytännössä työ tehdään esimerkkikunnissa, Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Jo peruskirjan hyväksyneitä ja muita kuntia ja maakuntia kutsutaan mukaan tuomaan omia näkemyksiään kaikille kunnille soveltuvista malleista.
Rakel Hiltunen
Kansanedustaja
Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja