Kaupungin talous on vahvistunut liitoksen jälkeen, mutta siihen ovat liitoksen lisäksi vaikuttaneet toimintaympäristötekijät kuten aluetaloudellinen kehitys.
Vanhojen kuntien erilaiset kulttuurit kuitenkin näkyvät yhä viisi vuotta yhdistymisen jälkeen.
Kuntalaisten näkökulmasta Rovaniemen yhdistyminen näyttää melko onnistuneelta. Esimerkiksi palveluiden toimivuus on vaikuttanut kuntalaisten käsitykseen yhdistymisestä. Haasteena ovat jännitteet keskuksen ja sen ulkopuolella asuvien välillä. Keskuksen ulkopuolella asuvat kokevat edelleen, että keskusta kehitetään haja-asutusalueen kustannuksella.
Kuntalaiset kokevat tärkeäksi, että poliittiset päätöksentekijät kirkastaisivat käsitystä siitä, mitä Rovaniemi on ja mihin se panostaa.
Arvioinnin tekivät professori Jari Stenvall, tutkija Jenni Tyvitalo, professori Asko Suikkanen ja professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Arviointi on toteutettu Rovaniemen kaupungin toimeksiannosta.
Strateginen ote keskeistä yhdistymisessä
Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa. Uudistus oli Suomessa ensimmäisiä strategisia kuntaliitoksia. Tämä tarkoitti sitä, että yhdistymiseen sisällytettiin kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä tavoitteita, kuten sopimusohjauksen uudistaminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen.
Arviointi osoittaa, että yhdistämisen vaikutukset eivät synny rakenteita uudistamalla. Sen sijaan yhdistämisprosessin tulee olla kunnianhimoinen ja sisältää toimintamallia, palveluita ja johtamista koskevia tavoitteita.
Onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa ovat muutosjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka. Rovaniemellä vaikutusten kannalta keskeistä on ollut lisäksi kehittämismyönteinen kulttuuri.