Kuntaliitto aloitti yhteistyön Kenian kuntaliiton (ALGAK) kanssa viime kesänä. Ohjelmasuunnittelija Suvi Kuusi oli työvierailulla Keniassa marraskuussa. Sihteeristö ALGAKissa on kiireinen, erityisesti kuntajärjestelmäuudistuksesta seuraa paljon isoja asioita.
Kuusi toteaa, että vuoden 2010 perustuslaki ja sen myötä hallinnon hajauttaminen työllistää Kenian kuntaliittoa. Ongelmana on muun muassa 47 tulevan maakunnan rahoitus. Maakunnille on luvattu perustuslaissa vähintään 15 prosenttia valtion varoista. Kenian kuntaliitto pyrkii siihen, että rahoitusosuus olisi suurempi. Tällä hetkellä arviot maakuntien tehtäviin tarvittavasta rahoituksesta liikkuvat noin 30-40 prosentin tietämillä.
Kenian kuntaliiton sihteeristö on pieni ja he tarvitsevat edunvalvonnassa tukea jäseniltään. Sihteeristö on aktivoinut muun muassa kunnanjohtajia osallistumaan tutkimukseen maakuntien rahoituksesta. Suomen Kuntaliitto rahoittaa tämän tutkimuksen tekemistä.
- Me tuemme ihan ydintoimintaa, annamme asiantuntemusta ja apua kannanottojen laatimisessa. Lisäksi pyrimme kouluttamaan asiantuntijoita - miten parhaiten Keniassa voitaisiin vaikuttaa lainsäädäntöön, Suvi Kuusi kertoo.
Kenian kuntaliiton aktiivisuus on saanut aikaan positiivisia tuloksia. Paikallishallintoministeriö sekä kehityskumppanit ovat huomanneet, että Kenian kuntaliiton asiantuntemusta kannattaa hyödyntää.
Maakunnille enemmän valtaa
Uudistuksessa maakunnille siirretään keskushallinnolta useita tehtäviä. Paljon on kysymyksiä auki siitä, miten tehtävät maakunnille siirrettäisiin konkreettisesti ja mitä tehtäviä jäisi keskushallinnolle. Lisäksi ihmetellään, siirtyykö keskushallinnosta virkamiehiä maakuntiin.
Kaikesta tästä säädetään lähitulevaisuudessa useita lakeja, joihin Kenian kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan.
Häviääkö kansanvalta kunnissa?
Uuden kuntalain mukaan myös kansanvalta kunnissa tullee oleellisesti muuttumaan. Sen mukaan kunnissa ei enää tule olemaan valtuustoja vaan lautakuntia. Niihin maakunnat nimittävät jäsenet osittain intressiryhmien esityksestä. Sen sijaan, että lautakunnat olisivat tilivelvollisia kuntien asukkaille, ne vastaavat toiminnastaan maakuntavaltuustoille.
- Maakuntavaltuusto tullaan valitsemaan vaaleilla, mutta alueet tulevat olemaan suuria. Näin katoaisi paikallistason demokratia kunnissa. Kenian kuntaliitto ja kunnat eivät ole tyytyväisiä tähän, vaan haluavat kuntalakia muutettavan, Kuusi tiivistää.
Kenian kuntaliitto toivoo, että ainakin pormestari valittaisiin suorilla vaaleilla, jotta edes joku kunnan johdosta olisi tilivelvollinen kuntien asukkaille.
Ei yhtään kaupunkia?
Merkillepantavaa on se, että uuden kuntalain mukaan ei Keniassa käytännössä olisi kaupunkeja. Lain mukaan kaupungeiksi kutsuttaisiin kuntia, joiden asukasluku on vähintään 500 000.
Ongelmana on se, että tähän ei mahtuisi kuin kaksi Kenian suurinta kaupunkia, Nairobi ja Mombasa. Ja perustuslain mukaan kumpikin näistä on itse asiassa maakunta.
Kenian kuntaliitto haluaa vaikuttaa tämän epäkohdan korjaamiseksi.
Maakuntavaalit tulossa
Keniassa odotetaan maakuntavaaleja, joiden pitäisi olla elokuussa. Mutta moni asia on vielä auki - kuten rahoitus ja tehtävät. Keniassa käydään keskusteluja siitä, että vaaleja siirrettäisiin loppuvuoteen tai mahdollisesti jopa ensi vuodelle.
Hanke jatkuu vielä ainakin kesäkuun loppuun saakka. Tämän kevätkauden aikana Suomen Kuntaliitto osallistuu Kenian kuntaliiton edunvalvonnan vahvistamiseen. Paikalla käyvät liiton johtava lakimies Kari Prättälä sekä Suvi Kuusi. Vierailut on kaavailtu maaliskuulle.