Ajoneuvosiirtolaki muuttuu

Muutoksella tienpitäjälle on annettu äkillisissä tilanteissa, kuten runsaan lumisateen tai tulvan yhteydessä, mahdollisuus ryhtyä omalla kustannuksellaan ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta tiealueella tehtävästä työstä ennakkoon.

 

Varastosiirrosta ilmoittaminen ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tapahtuu jatkossa todisteellisen tiedoksiannon sijasta tavallisella tiedoksiannolla.

 

Lakiin on lisätty säännös ajoneuvon lukituksen avaamisesta. Eräitä lain sanamuotoja on tarkennettu. Ajoneuvon siirtoa tai siirtokorvausta koskevaan päätökseen haetaan ensi vaiheessa oikaisua. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tämän jälkeen muutosta voidaan hakea korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos se myöntää valitusluvan. 

 

Kuntaliitto lähettää lain muutoksesta yleiskirjeen. Ajoneuvosiirtolain muutos löytyy linkistä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111508.

Ajoneuvosiirtolain 5 §:n viittauksia pysäköinninvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön on tarkistettu ajantasaiseksi. Pykälään on lisätty myös kunnalliselle pysäköinninvalvojalle oikeus siirtää pelastuslain vastaisesti pelastustielle pysäköity ajoneuvo. Tähän ei tarvita kiinteistönhaltijan pyyntöä tai suostumusta.

 

Siirto tiealueella tehtävän työn tai järjestettävän tapahtuman perusteella

Ajoneuvosiirtolain 6 §:ää on tarkistettu siten, että tienpitoviranomainen voi ryhtyä tiealueella työhön tästä ennakkoon ilmoittamatta. Näin voidaan menetellä poikkeuksellisissa tilanteissa tai viranomaisen tekemän kokonaisharkinnan perusteella. Poikkeuksellisena tilanteena kysymykseen tulee lähinnä pitkään jatkunut lumisade tai tulva. Kokonaisharkintaa käytetään kustannusvertailussa. Tarkoituksena on kuitenkin, että ennakkoon tiedossa olevasta laajempia siirtoja koskevasta työstä ilmoitetaan etukäteen.

 

Siirtokustannusten korvaamista koskevaan 10 §:ään on lisätty säännös, jonka mukaan siirtokorvausta ei voi periä tässä tarkoitetussa poikkeuksellisessa tilanteessa tai viranomaisen kokonaisharkinnan perusteella ilman ennakkoilmoitusta tekemän siirron johdosta. Viranomaiset voivat itse harkita, siirtävätkö ajoneuvot kustannuksellaan ilman ennakkoon ilmoittamista vai odottavatko ilmoittamisen jälkeen kaksi vuorokautta.

Ajoneuvosiirtolakiin on lisätty uusi 8 a § lukituksen avaamisesta ja toimista ajoneuvon sisätiloissa. On huomattava, että lukituksen saa avata ja sisätiloissa tehdä vain pykälässä tarkoitetuista syistä eli siirron asianmukaiseksi toteuttamiseksi, ajoneuvon vaurioitumisen ehkäisemiseksi tai ajoneuvon omistajan selvittämiseksi tai tämän tavoittamiseksi. Asuntovaunuissa tai matka-autoissa oleviin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin ei kuitenkaan ole pykälän nojalla pääsyä.  

Ajoneuvosiirtolain 9 §:n mukaan kirjallinen varastosiirtoa koskeva päätös annetaan tiedoksi omistajalle tai haltijalle tavallisella tiedoksiannolla hallintolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa tavallista kirjettä, jonka katsotaan tulevan vastaanottajalle tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Saantitodistusmenettely ei siten ole enää tarpeen.

 

Hallituksen esityksessä ajoneuvosiirtolain muutokseksi ehdotettiin lisäksi helpotuksia tiedoksiantoon ajoneuvon omistajalle siten, että riittäisi tiedoksianto ajoneuvoliikennerekisteriin merkitylle viimeiselle omistajalle tai haltijalle. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kuitenkin todennut, että pelkkä viimeisimpään rekisteritietoon nojautuminen ei riitä tapauksessa, jossa voi olla kysymys huomattavasta varallisuusarvosta. Valiokunta on katsonut, että viranomaisen on ennen varastosiirrosta ilmoittamista pyrittävä selvittämään, ovatko rekisteritiedot ajantasaisia.

 

Ajoneuvosiirtolain 9 §:n 2 momentti on jäänyt vanhaan muotoonsa tältä osin siten, että varastosiirtopäätös on annettava tiedoksi myös muulle tiedossa olevalle omistajalle. Tämä tarkoittaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaan käytännössä sitä, että rekistereistä ilmenevälle, edellisen omistajan luovutusilmoituksessaan ilmoittamalle uudelle omistajalle tulee myös antaa tiedoksi momentissa tarkoitettu päätös. Muutos toteuttaa perustuslakivaliokunnan näkemyksen, että varastosiirrosta ilmoitettaessa on käytettävä hyväksi kaikki ajantasaiset rekisteritiedot. Liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanoton voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että päätöksen tiedoksiannosta vastaavan viranomaisen tulee selvittää lähinnä ajoneuvorekisteröintiin liittyviä tietoja käyttäen oikeata omistajaa, mutta tämän pitemmälle selvitysvelvollisuuden ei voida katsoa ulottuvan.

 

Pykälän 2 momenttia on muutettu siten, että päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuvan seitsemäntenä päivänä kuuluttamisesta.

Ajoneuvosiirtolain 10 §:ään on lisätty nimenomainen maininta siitä, että ajoneuvon omistaja tai haltija on velvollinen korvaamaan myös hylätyn ajoneuvon jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Säännöksen on tehty myös säilytyskustannusten perimistä koskeva tarkennus. Tästä on ilmennyt käytännössä tulkintaepäselvyyttä.

 

Lisäksi pykälään on lisätty säännös, jonka mukaan siirtokorvausta ei voisi periä 6 §:n 2 momentin nojalla ilman ennakkoilmoitusta tehdystä siirrosta.

Ajoneuvosiirtolain 12 §:n pääperiaate varastoon siirretyn ajoneuvon siirtymisestä kunnan omistukseen vastaa lähtökohdiltaan vanhaa sääntelyä, mutta siihen on lisätty omistuksen suojaa varmistavia edellytyksiä.

Pykälän 1 momentin mukaan varastoon siirretty ajoneuvo siirtyy sen kunnan omistukseen, jonka alueelta ajoneuvo on siirretty, jos omistaja tai haltija ei nouda sitä 30 päivän kuluessa sen jälkeen, kun hänen on katsottava saaneen tiedon siirtopäätöksestä. Tähän on lisätty edellytys, että ajoneuvon ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyä viimeistä omistajaa tai muuta tiedossa olevaa omistajaa ja haltijaa on yritetty toistuvasti eli vähintään kaksi kertaa tavoittaa kirjeitse ja kaikki olosuhteet huomioon ottaen on muutoin ilmeistä, että ajoneuvo on tullut hylätyksi. Vaatimusta toistuvasta tavoittamisesta kirjeitse ei sovelleta merkitystä niissä tapauksissa, joissa tiedoksianto tehdään 9 §:n 2 momentin mukaisesti kuuluttamalla.

 

Pykälän 2 momenttiin on lisätty pidennetty aika niitä tapauksia varten, jos ajoneuvolla voidaan perustellusti olettaa vielä olevan kohtuullista vaihdanta-arvoa, kun otetaan huomioon ajoneuvon arvo, kunto ja muut ulkoisesti havaittavat seikat verrattuna 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin siirtokustannuksiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että vaihdanta-arvo on suurempi kuin siirrosta johtuvat kustannukset, jotka omistaja tai haltija olisi velvollinen korvaamaan. Tällainen ajoneuvo siirtyy kunnan omistukseen vasta 60 päivän kuluttua siitä, kun omistajan tai haltijan on katsottava saaneen tiedon siirtopäätöksestä. Tämä pitempi aika koskee myös niitä tapauksia, joissa ei ole ilmeistä, että ajoneuvo on hylätty. Tästä perusteesta ei ole tarkempia perusteluja valiokunnan mietinnössä ja se jääkin varsin epäselväksi ja tapauksittain tulkittavaksi.

 

Ajoneuvo siirtyy kunnan omistukseen kuitenkin vasta, kun siirtopäätös on saanut lainvoiman. Siirtopäätös tulee lainvoimaiseksi kun muutoksenhakuaika on kulunut umpeen. Tämä tarkoittaa ensivaiheessa ensin seitsemän päivän tiedoksisaantiaikaa päätöksen kirjeen lähettämisestä tai kuulutuksen julkaisemisesta ja sen jälkeen 30 päivän muistutusaikaa eli yhteensä 37 päivää kirjeen lähettämisestä tai kuulutuksen julkaisemisesta. Tämä aika on sama kuin 1 momentissa säädetty aika, jos päätökseen ei haeta muutosta. Pykälän 2 momentin tapauksissa joudutaan odottamaan lainvoimaisen päätöksen kanssa vielä 23 päivää. Jos päätökseen haetaan muutosta, omistuksen siirtyminen lykkääntyy.

 

Kuten aikaisemminkin, romuajoneuvo siirtyy kunnan omistukseen kunnan ottaessa sen haltuunsa. Romuajoneuvoja ei ole syytä siirtää varastoon vaan suoraan asianmukaiseen tuottajayhteisön jätehuoltoon.

Muutoksenhaku siirtopäätökseen ja siirtokorvausta koskevaan päätökseen on muuttunut. Käyttöön on otettu oikaisuvaatimusvaihe muutoksenhakujärjestelmien kehittämistä koskevan linjan mukaisesti.

Siirtoa ja siirtokorvausta koskevasta päätöksestä ei voi ensivaiheessa valittaa, vaan muutosta haetaan päätöksen tehneeltä viranomaiselta oikaisuvaatimuksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallintolain mukainen 30 päivän oikaisuvaatimusaika koskee myös kunnallisten viranomaisten päätöksiä. Oikaisuvaatimuksen tekemistä koskeva aika on siis pitempi kuin kuntalaissa tarkoitettu 14 päivän oikaisuvaatimusaika.