Vastuu elintärkeiden vesihuoltopalveluiden järjestämisestä on kunnilla. Suurimmat ja keskisuuret vesihuoltolaitokset ovat Suomessa kuntien omistamia. Pienemmät kuntien omistamat vesihuoltolaitokset toimivat kunnan organisaatiossa kirjanpidollisesti eriytettyinä taseyksikköinä. Kuntien omistamien vesihuoltolaitosten ohella lukumääräisesti suurin osa maamme vesihuoltolaitoksista on käyttäjien omistamia osuuskuntamuotoisia vesihuoltolaitoksia.
Lainsäädäntö ei aseta rajoituksia vesihuoltolaitoksen hallintomuodolle eikä omistussuhteille. Kunnan omistama vesihuoltolaitos voi siis toimia kunnallisena liikelaitoksena tai kunnan muuna taseyksikkönä, kunnan omistamana osakeyhtiönä tai kunnan omistaman osakeyhtiön tytäryhtiönä. Laitos voi toimia myös useamman kunnan omistamana osakeyhtiönä tai kuntayhtymänä. Kunnan yhtiömuotoisen vesi-huoltolaitoksen voi teoriassa myydä myös yksityiselle. Yksityistäminen ei ole kuitenkaan järkevää, sillä yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen omistajuus tulee tulevaisuudessakin pitää kunnilla.
Talouden läpinäkyvyys ja investointien turvaaminen tärkeää
Nykyisen vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytettävä kunnan kirjanpidossa. Valmisteilla olevan vesihuoltolain uudistamisen yhteydessä on esitetty, että vesihuoltoliiketoiminnan talous tulee eriyttää muiden toimialojen taloudesta myös monitoimialayhtiöiden kirjanpidossa. Vesihuoltotoiminnan talouden läpinäkyvyyttä aiotaan lisätä vesihuoltolain tarkistamisen yhteydessä.
Vesihuoltolaitostoiminta on pääomavaltaista. Suomessa suurin osa vesihuoltoverkostosta ja –laitoksista on rakennettu noin 50 vuotta sitten, ja kaipaa saneerausta. Jotta vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus pystytään ylläpitämään, tulee korjausinvestointien määrän olla kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Vesihuollon rahoitus tulee tulevaisuudessa järjestää niin, että tarvittavat saneerausinvestoinnit voidaan tehdä.
Kohti alueellisia vesihuoltolaitoksia?
Vesihuoltolaitoksilla on kaksi päätehtävää: hyvän ja terveellisen veden toimittaminen sekä jätevesien kerääminen ja käsitteleminen ympäristön ja vesiluonnon kannalta haitattomasti. Vesihuolto on ympäristötyötä, joka vaikuttaa laajasti ja monin tavoin asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Toimintavarmuus tulee jatkuvasti tärkeämmäksi.
Vesihuollon laatua, toimintavarmuutta ja taloutta voidaan oleellisesti parantaa yhdistämällä pienempiä yksikköjä suuremmiksi alueellisiksi toimijoiksi, sillä veden virtaaminen ei tunne kuntarajoja. Seudullisella vedenhankinnalla ja -jakelulla parannetaan vedentoimituksen laatua ja toimintavarmuutta. Alueellisilla vesihuoltolaitoksilla saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön laajemman alueen vesivarat. Jätevedenpuhdistuksen järkevällä keskittämisellä saavutetaan hyötyjä sekä taloudellisesti että purkuvesistöjen kannalta. Alueelliseen vesihuolto-organisaatioon saadaan helpommin ammattitaitoista henkilöstöä, joka voi lisäksi erikoistua toimialan sisällä.
Kilpailuneutraliteetti keskusteluttaa
EU-komission on viime vuosina antamissaan ratkaisuissa kiinnittänyt huomiota markkinoilla tapahtuvan toiminnan kilpailuneutraliteettikysymyksiin ja valtiontukisäännösten vastaisten tukien poistamiseen markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta. Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2009 kunnat ja kilpailuneutraliteetti-työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella kuntien toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittämistä sekä tehdä tätä koskevat tarpeelliset ehdotukset kuntalain muuttamiseksi. Työryhmä on jättänyt asiaa koskevan muistionsa valtionvarainministeriölle keväällä 2010.
Kuntalain muuttamiseen tähtäävän hallituksen esityksen valmistelu on parhaillaan käynnissä ja tavoit-teena on saada asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi viimeistään syksyllä 2012. Työryhmä esittää kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi antaa tehtävä yhtiön, muun yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus) Yhtiöittämisvelvollisuuden tavoitteena on taata yhtäläiset lähtökohdat sekä kunnan että yksityisen toiminnalle markkinoilla.
Laissa kuitenkin rajattaisiin eräitä tehtäviä, joita ei katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tärkeimmät rajaukset koskisivat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintaa ja monopoliasemassa hoidettuja tehtäviä. Yhtiöittämisvelvollisuus ei ehdotuksen mukaan koskisi tehtäviä, joissa toiminta perustuu lakiin perustuvaan monopoliasemaan tai ns. luonnolliseen monopoliasemaan.
Ehdotuksen mukaan vesihuoltotoimintaa laitoksen toiminta-alueella pidettäisiin lakiin perustuvana monopolina. Kaupan, teollisuuden sekä toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevan asutuksen vesihuollon järjestämistä pidettäisiin luonnollisena monopolina silloin, kun muita toimijoita ei käytännössä ole. Työryhmän ehdotuksen mukaan vesihuolto ei näillä perusteilla kuuluisi yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin. Tämä on ollut myös Kuntaliiton edunvalvonnallinen lähtökohta lakimuutoksen valmistelussa.
Pitääkö vesihuoltolaitos yhtiöittää?
Kuntalain muuttaminen edellä kuvatulla tavalla tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntien tulisi yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettava toiminta ja mikäli toimintaa harjoitettaisiin kilpailutilanteessa markkinoilla, ei toiminta voisi tapahtua liikelaitosmuodossa. Vesihuolto ei ehdotuksen mukaan kuuluisi yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin ja sitä voitaisiin jatkossakin hoitaa liikelaitosmuodossa tai virastomuotoisena. Kuntalain muutoksen valmistelu on kuitenkin vielä kesken eikä varmuutta lakimuutoksen lopullisesta sisällöstä ole. Tässä vaiheessa onkin järkevää odotella vesihuoltolaitosten uudelleen organisointiin tähtäävien hankkeiden kanssa ja katsoa, missä muodossa lakimuutos tulee hyväksytyksi.
Kunnilla on ollut tahtoa liittää vesihuoltotoiminta osaksi olemassa olevaa kaupungin omistamaa energiayhtiötä, joko samaan yhtiöön tai energiayhtiön tytäryhtiöksi samaan konserniin. Tällaisia malleja on paikoin jo toteutettukin.
Kuntaliitto on eri yhteyksissä antamissaan kannanotoissa korostanut sitä, että kunta voi lähtökohtaisesti itse ratkaista, kuinka kunnan tehtäväksi laissa säädetyt tehtävät hoidetaan. Ennen suurten ratkaisujen tekemistä olisi kuitenkin järkevää odotella kuntalain muutoksen lopullista muotoa. Mikäli vesihuoltotoiminta päätetään yhtiöittää, on Kuntaliitto pitänyt kunnan suoraan omistamaa osakeyhtiötä omistajaohjauksen kannalta selkeimpänä vaihtoehtona. Myös isojen alueellisten vesihuoltolaitosten perustamista on pidetty suotavana kehityssuuntana vesihuollon toimintaedellytysten turvaamisen kannalta.
Kuntaliitto on myös korostanut sitä, että yhtiömuotoisen toiminnan harjoittamiseen liittyy kilpailuoikeudellisten kysymysten lisäksi myös mm. vesihuollon asiantuntemuksen säilyttämiseen, talouteen, tukiin ja verotukseen liittyviä kysymyksiä, jotka tulee huomioida ja selvittää ennen toiminnan muodosta päättämistä. Selvittämistarve korostuu erityisesti harkittaessa toimintamallia, jossa vesihuoltotoiminta kytketään markkinoilla toimivan energiayhtiön toimintaan joko samaan yhtiöön tai energiayhtiön tytäryhtiöksi.
Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka-lehdessä nro 8/2011