Tasavallan presidentti vahvistanee lain huhti-toukokuun aikana ja laki on tarkoitus saattaa voimaan heinäkuun alusta lukien.
Uuden pelastuslain rakennetta on muutettu siten, että eri tahojen velvollisuudet ja tehtävät ovat nykyistä selkeämmin hahmotettavissa uudessa laissa. Uuteen pelastuslakiin on sisällytetty myös pelastustoimen alueita koskeva erillinen lainsäädäntö.
Uudessa pelastuslaissa on eräitä täsmennyksiä ja muutoksia aikaisempaan pelastuslakiin verrattuna. Laissa on säädetty mm. poistumisturvallisuudesta hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa ja niihin edellytetään laadittavaksi poistumisturvallisuusselvitys. Näistä asioista säädetään lain 18- 21§:ssä.
Uuden lain mukaan sammutusveden hankkimisesta pelastustoimen tarpeisiin huolehtii edelleen kunta. Kunnat voivat kuitenkin sopia yhteisesti siitä, että sammutusveden hankinnasta vastaa alueen pelastustoimi. Laissa säädetään myös siitä, että vesihuoltolaitoksella on veden toimitusvelvollisuus. Laki edellyttää sammutusvesisuunnitelman laadintaa ja pelastuslaitoksen on laadittava suunnitelma yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolain mukaisten vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien laitosten kanssa. Asiasta säädetään 30 §:ssä.
Laki edellyttää myös, että pelastuslaitosten on valvottava lain yleisten velvollisuuksien sekä toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksien noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvonnan edellyttämiä toimenpiteitä ja valvontatehtävän toteuttamiseksi on laitoksen laadittava valvontasuunnitelma. Asiasta säädetään luvussa 12.
Lain mukaan pelastuslaitos voi periä maksuja valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Maksua voidaan periä myös tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellinen toiminta. Asiasta säädetään lain 96 §:ssä.
Uuden lain mukaa väestönsuojien rakentamisvelvollisuus koskee samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia asuinrakennuksia joiden yhteinen pinta-ala on vähintään 1200 neliömetriä ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa raja on 1500 neliömetriä. Väestönsuojista säädetään lain 11 luvussa.
Kevennettyjä väestönsuojan rakentamisvelvoitteen neliörajoja voidaan soveltaa jo ennen lain voimaantuloa, kuitenkin vasta sen jälkeen kun tasavallan presidentti on vahvistanut lain. Asiasta säädetään uuden pelastuslain 112 §:n 3 momentin 18 kohdassa.
Uuden pelastuslain siirtymäsäännöksen 112 §:n 3 momentin 26 kohdan alakohtien a-i mukaiset vanhan pelastuslain nojalla annetut asetukset jäävät edelleen voimaan. Uuden pelastuslain nojalla annettavat asetukset (mm. Valtioneuvoston pelastustoimesta sekä Valtioneuvoston asetus väestönsuojista) saatetaan voimaan samanaikaisesti uuden pelastuslain kanssa.