Miten sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin ottaa lapsen vanhemman kanssa puheeksi psyykkinen vointi siten, ettei vanhempi kokisi syyllisyyttä omasta tilanteestaan? Konkreettisia käytännön työvälineitä on kaivattu jo pitkään. Vantaalla on kehitetty yhteistyötä aikuispsykiatrian ja lastensuojelun kesken osana Kaste-hanketta.
Masentunutkin vanhempi on hyvä vanhempi
Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Sitä potee viisi prosenttia väestöstä. Myönteistä on kuitenkin se, että masennuksen tunnistaminen on helppoa ja hyvää hoitoa on olemassa.
Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmien tiedetään vaikuttavan lasten terveyteen. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40 prosenttia sairastuu ennen 20 ikävuottaan ja noin 60 prosenttia ennen 25 vuotta. Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Myös taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomattavia, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää.
Lastensuojeluilmoituksia tehdään Suomessa 6,3 prosentille kaikista alle 18-vuotiaista lapsista. Joka toisen lastensuojelun piirissä olevan lapsen vastuuviranomainen vaihtui viimeisen vuoden aikana. Lastensuojelun työntekijöitä ei ole koulutettu tunnistamaan psykiatrisia häiriöitä. Lastensuojelussa tehdään kuitenkin isoja ratkaisuja koskien mm. lapsen asumista vanhempiensa luona.
Aikuispsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyö kannattaa
Tarvetta aikuispsykiatriselle asiantuntemukselle lastensuojelussa on. Vantaalla tehdyn tutkimuksen mukaan suuri osa vanhemmista kärsii aiemmin tunnistamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Nämä vanhemmat ovat usein moniongelmaisia ja ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä.
Vanhemmat ovat mielellään tavanneet psykiatrisia sairaanhoitajia - 84 prosentissa tapaaminen onnistui. Psykiatrian erikoislääkärien konsultaatiot ovat tarkentaneet vanhemman oireilun laadun ja kokonaistilanteen arviointia. Hoitosuosituksia on laadittu ja jatkohoitoon pääsemistä edistetty.
Sosiaali- ja terveystoimen todellinen yhdistyminen on voinut tapahtua käytännön asiakastyössä erilaisten ammattiosaamisten täydentäessä toisiaan. Perhekuntoutuksen henkilökunta on kokenut yhteistyön terveydenhuollon kanssa myönteiseksi ja psykiatriset sairaanhoitajat ja psykiatrian erikoislääkärit ovat kokeneet olevansa tervetulleita ja tarpeellisia.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoonohjaukseen. Motivointia ja asennemuokkausta tarvitsevat sekä vanhemmat että psykiatrian ammattilaiset. Vanhempien kyvyt osallistua psykiatriseen hoitoon ovat usein puutteellisia. Psykiatriassa saatetaan ajatella, että lastensuojelu hoitaa mielenterveydellisetkin pulmat - ja toisaalta lastensuojelussa usko psykiatrian kykyyn auttaa saattaa olla epärealistisen toiveikas.
Perhekuntoutuksen lisäksi apua olisi tarjottava varhemmin muuhun lastensuojeluun ja jo ennen lastensuojelutarpeen syntymistä sosiaalityöhön esimerkiksi toimeentulotukeen. Tukea olisi tarjottava perheiden omiin elinympäristöihin: koteihin, päivähoitoon, kouluun ja kerhoihin. Nämä suositukset ovat linjassa Lastensuojelulain ja Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, niin sanotun Mieli-2009, kanssa.
Hyvä mieli -hankkeen raportit ja esitteet
Vantaalla tehdyn kehittämistyön tuloksena on ilmestynyt raportti ja käytännönläheisiä esitteitä työntekijöille työn tueksi ja vanhemmille annettavaksi. Materiaali on vapaasti käyttöön otettavissa muissakin kunnissa.
Esitteet ja raportin on mahdollistanut Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluva mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Vantaalaisen hyvä mieli osana Mielen avain -hankekokonaisuutta.
Raportti ja esitteet ovat vapaasti käytettävissä:
Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus, AVAIN masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen
Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa
Lisätietoja:
Kirsi Riihimäki
Ylilääkäri, Vantaan kaupunki
Mielenterveys- ja päihdekeskus
Hankepäällikkö, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke
Kielotie 14 B 3.krs, 01300 Vantaa