Tavoitteet
Koulutuksellisen tasa-arvon ja motivaation vahvistaminen nuorten koulutuksessa (Tavoite 1):
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada muuta kuin perusopetusta. Toisen asteen koulutuksen järjestämistä ei ole säädetty minkään tahon nimenomaiseksi velvollisuudeksi, vaan se on luvanvaraista. Kaikilla kunnilla on lakisääteinen rahoitusvastuu. Yleisenä koulutuspoliittisena tavoitteena kuitenkin on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori suorittaa toisella asteella tutkinnon.
Ammatillista koulutusta keskeytetään edelleen melko runsaasti, vaikka ammatillisen koulutuksen kehittämiseen on viimeisten vuosikymmenten aikana lisätty resursseja huomattavan paljon. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on synnytetty säädöstasollakin erillisiä keinoja, esim. perusopetuksen lisäluokka, ammattistartti, työpajat, etsivä nuorisotyö. Vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa on 25 - 29 –vuotiaista noin 55 000 henkilöä.
Kuntarakenteen vahvistuessa kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta olisi selkeintä antaa kuntien tehtäväksi. Koulutuksen tulisi muodostaa jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Paikallisella tasolla kunta on ainoa organisaatio, jolla on eri hallintokuntien keinot huolehtia nuoresta, yksittäisellä koulutusorganisaatiolla ei sitä ole. Kunta voisi organisoida koulutuksen haluamallaan tavalla. Rahoitusvastuu kuuluisi nykyiseen tapaan kunnille ja valtiolle.
Tavoitteen toteuttamiseksi ensi sijaista on turvata opiskelijan toisen asteen koulutuspaikka perusopetuksen jälkeen. Järjestämislupakäytäntö tulisi poistaa kuntien lukiokoulutuksesta ja ammatilliseen peruskoulutukseen tulisi ottaa ensin peruskoulunsa päättävät nuoret. Vastuu nuorten koulutuksen järjestämisestä toisella asteella olisi kunnalla.
Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan, yhteistyötä tehden. Opiskelijalla on oikeus valita opintoja eri koulutusmuodoista.
Tavoite 2: Usean samantasoisen tutkinnon suorittaminen vain poikkeustapauksissa
Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulisi kehittää elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Eri tavoin saatu osaaminen työelämässä, tietoverkoista ja ulkomailla suoritetuista opinnoista tulisi voida lukea hyväksi, mikä vähentänee tarvetta suorittaa uusia kokonaisia tutkintoja pidentäen näin myös työuria. Aikuiskoulutuksessa painopistettä siirretään selkeästi osaamiskapeikkojen poistamiseen moduloidulla koulutuksella.
Tavoitteen toteuttamiseksi tutkinnon suorittaneet ja alanvaihtajat suorittavat koko tutkinnon suorittamisen sijaan pääosin tutkinnon osia, lisä- ja täydennyskoulutusta ja hyödyntävät työstä ja tietoverkkojen kautta oppimista.
On luotava henkilökohtainen CV-portfolio, johon koulutuksen järjestäjä voi antaa todistuksen eri tavoin hankitusta osaamisesta.
Toista kertaa samantasoista tutkintoa suorittavien opiskeluaikaa tulee rahoittaa selkeästi lyhyemmän aikaa.
Valtion tulee vastata aikuisten ammatillisesta koulutuksesta. Valtionrahoitteista aikuisten lisäkoulutusta ja työvoimapoliittista koulutusta lisätään vastaamaan muuttuneita tarpeita.
Tavoite 3: Koulutuksen rahoitus muutetaan kustannustehokkaammaksi ja ohjattavammaksi
Nykyinen ylläpitäjämalliin perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue julkisten varojen tehokasta ja taloudellista käyttöä eikä kuntien mahdollisuuksia talouden kokonaisvaltaiseen hallintaan, kun toiminta ja talous ovat eri toimijoiden käsissä. Ylläpitäjämallissa opiskelijamääriä kasvattamalla vaikutetaan voimakkaasti yksikköhintarahoituksen kasvuun. Kun valtionosuus on reilusti alle puolet, kunnilta perittävä rahoitusosuus kasvaa huomattavasti nopeammin kuin valtion rahoitusosuus. Kunta voi tervehdyttää talouttaan leikkaamalla vain oman organisaationsa koulutusta, mutta rahoittaa samalla lakisääteisesti täysimääräisesti kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien nousevia kustannuksia. Ylläpitäjämalli on ongelmallinen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän kannalta ja se on ongelmallinen julkisen talouden tuottavuuden kannalta, erityisesti kuntatalouden kannalta.
Tavoitteen toteuttamiseksi ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtion vastuulle. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan ja sen tilalle luodaan järjestelmä, joka lisää kuntien ohjausvaltaa ja kannustaa tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Osana valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta selvitetään mahdollisuudet siirtyä kuntien menopohjan tasauksessa järjestelmään, jossa kunnan rahoitusosuus toisen asteen koulutuksen osalta määräytyy asukasta kohden lasketun euromäärän sijasta kunnan nuorisoikäluokan asukasmäärän ja tähän ikäluokkaan kuuluville lasketun asukaskokonaisuuden euromäärän perusteella.
Tavoite 4: Koulutuksen taloustiede yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi
Suomessa koulutuksen talouden tutkimus ja opetus on lähes kokonaan laiminlyöty. Koulutus-ja kulttuuripalveluiden tuottaman hyödyn ja vaikuttavuuden arviointia tulisi olennaisesti vahvistaa. Oppilaitosten ja koulutusjärjestelmän sisäisestä taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja tehokkuudesta on ristiriitaisia käsityksiä. Eri koulutusmuotojen inhimillinen ja yhteiskunnallinen hyöty tulisi pystyä perustelemaan entistä selkeämmin. Yleisesti hyväksytään ajatus ennalta ehkäisevän työn ja palveluiden merkityksestä ja kustannustehokkuudesta.
Tulee perustaa koulutuksen taloustieteen professuuri ja sen ympärille keskitetään alan osaaminen.
Koulutus- ja kulttuuripalveluiden tuottaman hyödyn ja vaikuttavuuden arviointia vahvistetaan olennaisesti myös koulutus- ja kulttuuriviennin edistämiseksi.
Tavoitteet
Kunnat vastaavat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Koulutuksellisen tasa-arvon ja motivaation vahvistaminen nuorten koulutuksessa
Usean samantasoisen tutkinnon suorittaminen vain poikkeustapauksissa, priorisoidaan oppilasvalinnassa perusopintonsa juuri päättäneitä
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan ja sen tilalle luodaan järjestelmä, joka lisää kuntien ohjausvaltaa ja kannustaa tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen
Koulutuksen taloustiede yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi
Kuntaliitto esittää, että alkavalle hallituskaudelle käynnistetään neljä politiikkaohjelmaa: ikääntyvän väestön palvelumallien kehittäminen, julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen, maahanmuuton hallinta sekä vaikeasti työllistyvien ja toimeentulovaikeuksissa olevien ohjelma.
Maahanmuuton hallintaa koskevassa ohjelmassa pyritään edesauttamaan yhteiskuntaan integroitumista sekä tasapainoista yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä ja ennaltaehkäistä monikulttuurisuuteen liittyvää vastakkainasettelua. Ohjelmassa huomioidaan myös ns. vapaan sivistystoimen (kirjasto- kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaan sivistystyön palvelut) keinot.