Norja:
Valtuusto on korkein päättävä elin. Valtuusto valitsee vähintään viisijäsenisen hallituksen sekä lautakunnat; kunnallislain mukaan pakollisia ainoastaan valvontalautakunta ja hallintolautakunta sekä hallintolain mukaisesti valituslautakunta. Hallituksen muodollinen asema lähes sama kuin lautakunnilla, mutta käytännössä sillä on keskeinen asema. Hallitusjäsenten on oltava valtuutettuja. Laki mahdollistaa kunnallisen parlamentarismin käyttöönoton. Käytössä kuitenkin vain Oslon kaupungissa.
Ruotsi:
Valtuusto on korkein päättävä elin. Valtuusto valitsee hallituksen ja muut lautakunnat neljän vuoden välein. Hallituksella avainrooli; valmistelee kaikki valtuustoon menevät asiat. Hallitus rinnastetaan lautakuntiin; ainoastaan hallitus, vaalilautakunta ja tarkastajat pakollisia.
Suomi:
Valtuusto on korkein päättävä elin. Valtuusto valitsee hallituksen ja lautakunnat. Pakollisia lautakuntia vain vaali- ja tarkastuslautakunnat. Valtuusto voi itse päättää hallitusjäsenten ja lautakuntien määrästä (kunnissa keskimäärin kuusi vapaaehtoista lautakuntaa). Lautakunnat toimivat hallituksen alaisina.
Tanska:
Valtuusto on korkein päättävä elin. Valtuuston valitsema hallitus (=talousvaliokunta = ökonomiudvalg) on pääsääntöisesti pakollinen elin. Valtuusto päättää hallituksen jäsenmäärästä, joka ei saa olla suurempi kuin puolet valtuutettujen määrästä. Hallitusjäsenten samoin kuin valtuuston valitsemien lautakuntien jäsenten on oltava valtuutettuja. Käytössä näin ollen nk. valiokuntamalli. Valtuusto voi vapaasti päättää lautakuntarakenteesta. Vanhusneuvostot, valitusneuvosto ja integraationeuvosto pakollisia. Lisäksi joka koululla oltava oma kouluneuvosto. Neljässä suurimmassa kunnassa käytössä ns. maistraattijärjestelmä.