Siirry ylös
sv       Tulosta | pdf

Erityisasiantuntija Johanna Selkeen nettikolumni 15.5.2014Kirjaston muuttuvat kasvot - kaikille läheinen peruspalvelu

Suomalainen kirjastolaitos on edustanut jatkuvuutta ja pysyvyyttä samalla kun toimintaa on jatkuvasti kehitetty. Kirjasto on suomalaisille tärkeä palvelu. Tämä näkyy myös viime aikojen mielipidekirjoituksissa, joissa kansalaiset ovat vilkkaasti ottaneet kantaa siihen, tuleeko kirjaston olla rauhan ja hiljentymisen tila vai kohtaamisten ja elämysten foorumi. Näkisin, että kirjasto olisi näitä kumpaakin. Käyttäjästä riippuen kirjasto on paikka opiskella, tehdä töitä, etsiä tietoa, lukea, kuunnella musiikkia, pitää yhteyttä, osallistua erilaisiin tapahtumiin ja hoitaa asioita.

​Kirjasto on käytetyimpiä peruspalvelujamme kunnissa. Välittömästi ja välillisesti kirjaston palveluja käyttää arviolta 80 prosenttia väestöstä. Kirjastopalveluihin ollaan pääosin myös erittäin tyytyväisiä. Kirjastojen korkea käyttöaste kuvaa kirjastolaitoksen merkitystä matalan kynnyksen tilana ja joustavana palveluna. Kirjastot ovat säilyttäneet asemansa eri-ikäisten kohtaamispaikkoina, joista löytyy jokaiselle tärkeitä asioita.    

Kirjastoissa eletään samaan aikaan menneessä ja tulevassa. Tämän päivän suuri muutos liittyy uuden teknologian mahdollisuuksiin. Kirjastojen toimintaympäristöstä on tullut digitaalisempi ja globaalimpi. Globaalissa maailmassa tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut ovat merkittäviä, miten pääsy tiedon lähteille turvataan kaikille eri muodoissaan. On entistä tärkeämpää tuntea globaalin informaatioympäristön mahdollisuuksia ja löytää niihin kansallisesti ja lokaalisti toimivia ratkaisuja.  

Kirjaston toiminta-ajatuksen päivitys? 

Millaiseen maailmaan kirjastoja ollaan tulevina vuosina viemässä? Seuraavassa muutamia näkökulmia tiedon saatavuudesta, oppimisesta, yksityisyyden suojasta, verkottumisesta ja tietotaloudesta. Näkökulmani pohjautuvat IFLA:n (the International Federation of Library Associations and Institutions) trendiraporttiin Aallon harjalla vai virran vietävänä? (2013). Toimintaympäristön muutosta on syytä tarkastella nyt kun valmistaudumme kirjastolain uudistamiseen.  

1.  Tiedonsaannin muodot ja mahdollisuudet lisääntyvät

Uusi teknologia tulee vaikuttamaan yksilöiden tiedonsaannin mahdollisuuksiin sitä laajentaen. Uudet teknologiat samaan aikaan sekä tasa-arvoistavat tiedonsaantia että eriarvoistavat uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksia. Informaation kirjoa ja tiedonjakamista pyritään myös kontrolloimaan ja valvomaan. Yksinkertaistaako automatisoitu hakuteknologia tiedon sisältöjä?    

2. Verkko-opetus muuttaa opetusta ja oppimista

Verkko-opetus tulee laajentamaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Rajanveto arkioppimisen ja virallisten oppimismenetelmien välillä hämärtyy ja opetuksen saatavuus laajenee. Tiedon luotettavuuden arvioinnin merkitys korostuu. Onko globaaleilla opetusaineistoilla vaikutusta kansalliseen tietopääomaan?    

3. Käsitys yksityisyyden suojasta ja tietosuojasta muuttuu

Yksityisyyden suojaaminen on entistä vaikeampaa. Teknologia mahdollistaa määrättömän yksityishenkilöä tai organisaatiota koskevan tiedon keräämisen, ja tietoja myös halutaan kerätä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin paikannus- ja seurantapalveluihin tai muihin vastaaviin tarkoituksiin. Tekijänoikeuskysymykset monimutkaistuvat, sillä se ei ole yksiselitteistä, kuka digitaalisessa maailmassa omistaa idean, tuotteen tai sen muunnoksen. 

4. Uudenlaista yhteisöllisyyttä ja kansalaisaktivismia verkossa

Yhteisöllisyys siirtyy verkkoihin ja verkostoihin, joissa samanmieliset löytävät toisensa yhteisen asian puolesta. Verkko on sekä kaupallinen että poliittinen väline koota kannatusta ja vaikuttaa mielipiteisiin. Julkishallinnolta peräänkuulutetaan tiedon avoimuutta sekä kansalaislähtöisiä digitaalisia palveluja.  

5. Uusi informaatiotalous

Uudessa informaatiotaloudessa on uudenlaisia liiketoimintamalleja sekä teknologisia innovaatioita, jotka mullistavat perinteisen logistiikan, työnjaon ja palvelujen saavuttavuuden. Avoin data ja uusi teknologia mahdollistavat jatkuvan tuotekehittelyn erilaisissa käyttäjäyhteisöissä. Myös peruspalveluissa tarjotaan erilaisia etäpalveluja ja käyttöliittymiä; lähipalveluja paikasta riippumatta. 

Kirjastojen toiminta-ajatuksen muutostarve?

Toimintaympäristön muutokset ja muutosvauhti vaikuttavat yleisten kirjastojen toiminta-ajatukseen. Kirjastolain mukaan ”yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.”  

Kirjastoilla tulee jatkossakin olla keskeinen rooli kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisessa sekä tiedon ja kulttuurin saatavuuden edistämisessä. Entistä enemmän eri väestöryhmien palveluja tehdään yhdessä palveluja käyttävien sekä muiden palvelusektoreiden kanssa. Tilojen käyttö monipuolistuu ja tuo uudenlaista pörinää kirjaston toimiessa esimerkiksi kauppakeskuksessa tai yhdessä nuorisotoimen tai kansalaisopiston kanssa samoissa tiloissa. Sähköiset aineistot ja palvelut lisääntyvät. 

Kirjastojen toimintoja on sekä automatisoitu että standardisoitu samalla kun on kehitetty segmentoituja asiakaspalveluja huomioimaan väestön erilaistuvia mahdollisuuksia hyödyntää kirjastojen aineistoja ja palveluja. Kirjastoissa tarvitaan entistä enemmän eri alojen osaamista. Tarvitsemme erilaisia palvelutarpeita tulkitsemaan ammattilaisia, joilla on kehittävä työote ja mahdollisuudet muotoilla palveluja uutta teknologiaa ja yhteistyökumppaneita hyödyntäen. Ammatillisen osaamisen rinnalla tehtävä yhteistyö vapaaehtoistoimijoiden kanssa lisää myös paikallista yhteisöllisyyttä. Kirjastopalvelujen luoteeseen kuuluu mahdollistaa ja edistää erilaisia asioita. Tulevaisuudessa mahdollisuuksien tiloja luodaan entistä enemmän yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 

Johanna Selkee

Suomen Kuntaliitto

Sisältö tarkistettu:
15.5.2014 Selkee Johanna

Lisätietoja

Avaa yhteystiedot
Johanna Selkee
Erityisasiantuntija +358 9 771 2080, +358 50 435 9420
Johanna Selkee Erityisasiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2080 
Matkapuhelin:
+358 50 435 9420 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kirjastot
kyselyt ja selvitykset
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi