Oulun seudun kaupallisen palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on kestävän yhdyskuntakehityksen, asukkaiden sujuvan arjen ja liikkumisen sekä palvelujen saatavuuden turvaaminen. Lisäksi kaupan sijainnin ohjauksella varaudutaan väestön ikääntymiseen, pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu sekä luodaan edellytykset toimivalle kilpailulle.
Kaupallisen palveluverkon selvitystarve nousi esille kerättäessä tietoa kuntien päivittäis- ja erikoistavarakaupan nykytilanteesta ja suunnitelmista Oulun seudun maankäytön toteuttamisohjelmaa varten. Kerätyn aineiston perusteella seudulla todettiin olevan aluevarauksia uusia kaupallisia palveluja varten puolitoistakertaisesti nykyisen kaupan kerrosalamäärä.
Kaupallisen palveluverkkoselvityksen laatiminen
Oulun seudun kaupallinen palveluverkkoselvitys laadittiin seudun yleiskaavan tarkistamisen tueksi sekä kuntien kaupallisten palvelujen ja hankkeiden yhteensovittamiseksi. Kaupallisen näkökulman lisäksi selvityksessä tarkasteltiin kaupan sijoittumisen vaikutuksia yhdyskuntaan, maankäyttöön ja liikenteeseen.
Selvityksen laatiminen aloitettiin syksyllä 2009. Työstä vastasivat Oulun seudun seuturakennetiimi ja liikennejärjestelmätyöryhmä yhdessä konsulttien kanssa. Työssä hyödynnettiin innovatiivisella tavalla paikkatietoaineistoa. Lisäksi vaikutusten arviointiin osallistui keskeisten sidosryhmien muodostama yhteistyöryhmä, johon kuului edustajia muun muassa Oulun yliopistolta, ympäristöministeriöstä, kauppakamarista ja Kuntaliitosta.
Kaupallisen palveluverkkoselvityksen sisältö
Oulun seudun kaupallinen palveluverkkoselvitys koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kuvataan Oulun seudun vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Lisäksi esitellään viisi kaupan palveluverkon vaihtoehtoa vaikutuksineen.
Eri vaihtoehtojen osalta on selvitetty kaupalliset vaikutukset (kysyntä, kilpailu, kaupallinen vetovoima, palvelutarjonta) sekä vaikutukset asukkaiden arkeen, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen (kevyt- ja joukkoliikenne, esteettömyys ja saavutettavuus, ympäristöhaitat, liikenneinfran kehittämistarpeet).
Toisessa osassa esitetään tavoiteltava kaupallinen palveluverkko 2030. Valittu vaihtoehto tukee keskuksien elinvoimaisuutta ja samalla lisää niiden vetovoimaa parantamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia.