Hyvän käytännön tarve/lähtökohta ja kehittämistyön käynnistäminen
Kansallisessa hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmissa vuosille 2004-2007, 2009-2011 on määritelty linjaukset hoitotyön käytännön kehittämiseksi, jossa näyttöön perustuva toiminta nähdään keskeiseksi keinoksi hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa. Tavoitteena on, että hoitokäytänteet ja toimintatavat perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkimusnäyttöön, joka lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Useiden tutkimusten mukaan hoitotyö kuitenkin perustuu usein rutiineihin, eikä tutkittuun tietoon (vrt. Closs ja Cheater 1999, Sarajärvi & Isola 2006).
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hoitotyön strategisiksi linjauksiksi (2006-2008) oli asetettu mm. hoitotyön vaikuttavuuden parantaminen sekä riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen. Toitteena oli, että hoitotyö perustuu ajantasaiseen tietoon ja parhaaseen mahdolliseen hoito- ja terveystieteelliseen tietoon ja hoitotyön toimijat kehittävät uusia toimintakäytänteinteitä näyttöön perustuen. Toimintaa kehitettiin kehittämisprojektissa, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista, näyttöön perustuvan hoitotyön edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä kehittää näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli, joka ohja hoitotyöntekijöiden toimintaa hoitotyössä. Kehittämisprojektin päätavoitteena oli vahvistaa hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista vahvistamalla hoitohenkilökunnan tutkimus-, kehittämis- ja projektitaitoja ja näin kehittää hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta käytännön toiminnassa.
Kehittämisprojekti toteutettiin yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa. Kehittämisprojekti toteutettiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston Malmin sairaalan viidellä vuodeosastolla, Herttoniemen sairaalan kahdella vuodeosastolla, Malmin päivystyksen neljällä vuodeosastolla, päivystyspoliklinikalla, kahdessa terveyskeskuspäivystyksessä, konsultaatiopoliklinikalla, selviämishoitoasemalla, epidemiologisessa yksikössä sekä kahdessa kotisairaalassa, joissa oli henkilökuntaa 376. Tutkimusyhteistyötä projektissa tehtiin Englannin, Bournemouthin yliopiston kanssa. Tässä kehittämisprojektissa näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitettiin tieteellisen tiedon käyttöä, asiantuntijan kokemukseen perustuvaa tiedon käyttöä, potilaan/asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan tiedon käyttöä sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin perustuvaa tiedon käyttö. Näyttöön perustuva toiminta määritellään yleisesti parhaan, ajantasaisen tiedon hankkimista sekä sen järjestelmällistä ja harkittua käyttöä sekä arviointia yksittäisen potilaan, potilasryhmän tai väestön terveyttä koskevassa päätöksenteossa.
Kehitetyn toimintamallin kuvaus
Tavoitteena oli kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä muodostamalla näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli ja näin kehittää hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Toimintamallin tavoitteena on ohjata hoitohenkilökuntaa toimimaan parhaan saatavissa olevan tiedon käyttöön ja yhteistenäisten toimintakäytänteiden mukaisesti. Täten hoitotoimet eivät ole sattumanvaraisia, hoitotoiminnot vastaavat potilaan tarpeisiin ja potilaat saavat samantasoista hoitoa.
Kehittämisprojekti toteutettiin neljässä vaiheessa
1 vaihe: syksy 2006. Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa, alustavassa valmisteluvaiheessa laadittiin yhteistyösopimukset ja projektisuunnitelma.
2 vaihe: (kevät 2007), valmistelu- ja arviointivaiheessa kartoitettiin kyselylomakkeella hoitohenkilökunnan (N=376) näkemyksiä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, asennnoitumista näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, hoitohenkilökunnan tietotaitoperustaa näyttöön perutuvassa hoitotyössä sekä näyttöön perustuvan hoitotyön edistäviä ja estäviä tekijöitä. Saatua aineistoa hyödynnettiin näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin muodostamiseen ja interventioiden suunnitteluun ja totetukseen.
3 vaihe: syksy 2007 - kevät 2009, toiminnan muutos- ja kokeiluvaiheessa muodostettiin näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli, jota pilotoitiin käytännössä 16 kk. (liite 1). Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin pääkäsitteet muodostettiin tieteellisen tiedon pohjalta yhteistyössä projektipäällikön, johto-, ohjaus- ja projektiryhmien kanssa. Pääkäsitteiksi muodostettiin tieteellisen tiedon käyttö, asiantuntijan kokemukseen perustuvan tiedon käyttö, asiakkaan tarpeita ja toiveita koskevan tiedon käyttö sekä toimintaympäristön mahdollisuuksiin perustuvan tiedon käyttö. Pääkäsitteiden muodostamisen jälkeen projektiin osallistuvien yksiköiden hoitohenkilökunta osallistettiin tuottamaan worshopeissa sisällöt pääkäsitteisiin osastonhoitajien ja ylihoitajien (N=30) johdolla. Sisällöt osastonhoitajat ja ylihoitajat tuottivat yhteistyössä kukin oman toimintayksikkönsä kanssa kuvaamalla kirjallisesti käytännön hoitotyön kehittämistä oman toimintayksikön näkökulmasta. Toimintamallin pääkäsitteet ohjasivat mallin sisältöjen tuottamista käytännön hoitotyön näkökulmasta. Hoitohenkilökunnan tuottama aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja muodostettiin sisällöt toimintamallin pääkäsitteisiin. (liite 2 toimintamalli.)
Pilotointivaihe: Tämän jälkeen aloitettiin näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin pilotointi käytännössä tammikuussa 2008 ja lopetettiin huhtikuussa 2009 (16 kk), niissä yksiköissä, joissa näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen aloitettiin. Tässä taas hoitohenkilökunta osallistettiin pilotoimaan toimintamallia käytännön hoitotyössä. Pilotoinnin aikana hoitohenkilökunta määritteli kukin omissa yksiköissään kehittämisen painopistealueet ja kehitti työyksikkönsä toimintaa toimintamallia soveltaen. Toimintamallin pilotoinnin yhteydessä hoitohenkilökunta kirjasi toimintaansa, miten he toimivat hoitotyössä, mikä ohjasi heidän toimintaansa ja mihin toiminta perustui. Esimerkiksi miten tieteellistä tietoa haettiin päätöksenteon perustaksi, miten käytettiin kokemukseen perustuvaa tietoa päätöksenteossa, miten kyseenalaistettiin aikaisempia toimintakäytänteitä, miten potilas osallistui hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja miten toimintaympäristö mahdollisti ja tuki heidän toimintaansa näyttöön perustuva hoitotyön toteuttamisessa?
Toimintamallin pilotoinnin jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja toimintamalli tarkennettiin esiin nousevista kehittämisehdotuksista. Interventiotoimenpiteinä käytettiin hoitohenkilökunnan koulutusta, osallistamista, motivointia, tehtävien vastuuttamista ja arviointia. Koulutusta järjestettiin hoitohenkilökunnan tarpeista lähtien kaikiaan 32 kertaa. Koulutusten sisältö koostui näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, tutkimus- ja kehittämistyön menetelmistä, tiedon hausta, yhteistoimnnallisuudesta, kehittämisen muutosrposessita sekä toimintamallin käytäntöön soveltamisesta, toimintamallin käsitteiden määrittelystä ja sisällöistä. Osallistaminen sisälsi hoitohenkilökunnan osallistumisen toimintamallin sisältöjen muodostamiseen ja mallin pilotointiin. Motivointikeinoina käytettiin jatkuvaa informaatiota, tulosten esittämistä sekä jatkuvia palautekeskusteluja. Tehtävien vastuuttaminen sisälsi esimerkiksi tietokannoista tiedon haun, koulutuksen suunnittelun rtyöyksiköissä, tiedottamisen jne… vastuutaminen lähti hoitohenkilökunnan halukkuudesta ottaa vastaan erilaisia tehtäviä. Itsearviointia ja vertaisarviointia suoritettiin koko prosessin ajan. Pilotoinnin jälkeen kerättiin toinen aineisto (vertaileva aineisto) samalla kyselylomakkeella kuin alkuvaiheen aineisto, jotta voitiin verrata hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön kehittymisestä projektin aikana. Aineiston analyysin jälkeen saatujen tulosten pohjalta arvioitiin hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön kehittymistä projektin aikana.
4 vaihe: syksy 2009, tulosten julkaisu ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Loppumittauksessa saatujen tulosten pohjata täsmennettiin näyttöön perustuva toimintamalli, jonka juurruttaminen aloitettiin työelämään. Toimintamalli on kaikkien saatavilla ja julkaistu Lehdessä: Pro Terveys -Hoitotieteen akateemiset johtaja ja asiantuntijat ry. 6:2009.
Käyttäjäkokemukset
Loppumittauksessa saatujen tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki, että näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli ohjasi heitä priorisoimaan omaa toimintaansa ja näin jäi enemmän aikaa potilaille. Toimintamallin pilotoinnin aikana hoitohenkilökunnan työviihtyvyys ja yhteistyö lisääntyivät. Myönteinen asenne näyttöön perustuvaan hoitotyöhön sekä tieteellisen tiedon käyttö lisääntyi hoitotyön päätöksenteossa, joskin sen haku koettiin vaikeaksi. Sekä kansainvälisten että kansallisten hoitotieteellisten lehtien lukeminen ja hoitotieteellisiin konferensseihin osallistuminen lisääntyi. Hoitohenkilökunta koki oman asiantuntijuutensa kehittyvän ja he oppivat arvostamaan toisen asiantuntijuutta. He kokivat oppineensa kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja konsultoimaan kollegoitaan. Asiakkaan/potilaan huomioon ottaminen hoitoa koskevassa päätöksenteossa lisääntyi. Hoitohenkilökunta koki saaneensa tukea esimiehiltä näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamisessa. Heille mahdollistettiin aikaa perehtyä tieteellisiin artikkeleihin sekä osallistumaan erilaisiin koulutus- ja konferenssitilaisuuksiin.
Avainsanat
Näyttöön perustuva hoitotyö, toimintamalli, pilotointi
Toteuttajat
Metropolia ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupungin terveyskeskus
Toteutusajankohta
1.10. 2006 - 30.12.2009
Hyvän käytännön arviointi
Itsearviointi, ulkopuolinen arviointi, tutkimus
Miten itsearviointi on toteutettu?
Arviointissuunnitelma laadittiin projektisuunnitelman yhteydessä ja arviontia suoritettiin säännöllisesti koko kehittämisprojektin ajan ohjausryhmässä ja koko henkilökunnan yhteisissä tilaisuuksissa. Itsearviointia suoritettiin jokaisessa koko henkilökuntaa koskevissa tilaisuuksissa sekä kirjallisesti että palustekeskusteluina. Projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa arvioitiin, miten on edetty, miten tavoitteet on saavutettu ,ovatko tavoitteet realistisia ja mitä on saatu aikaan ja kuinka tulee toimia jatkossa.
Miten ulkopuolinen arviointi on toteutettu?
Tulokset vietiin arvioitavaksi johtoryhmään, joka muodostui pääosin toimintaorganisaatioiden ulkopuolelta olevista edistajista. Lisäksi tuloksia ja etenemistä arvioitiin metropiolia T&K- tiimissä ja T&K-neuvostossa.
Miten tutkimus on toteutettu?
Kehittämisprojektiin liitettiin tutkimus heti projektin alkuvaiheessa, jolloin kerättiin alkuaneisto Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalta, jossa kartoitettiin heidän käsityksiä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. Tähän liittyen kerättiin loppuaineiston kehittämisprojektin loppuvaiheessa, jotta voitiin verrata näyttöön perustuvan hoitotyön kehittymistä projektin aikana. Nämä aineistot on analysoitu kvantitatiivisesti. Lisäksi kerättiin laadullista aineistoa näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin muodostamisen vaiheessa, jossa osallistettiin henkilökunta työstämään sisältöjä toimintamallille. Toisen kerran kerättiin laadullista aineistoa toimintamallin käytäntöön pilotoinnin vaiheessa, jossa henkilökunta kirjasi toimintaansa toimintamallin käytäntöön soveltamisessa. Nämä aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä. Lisäksi kaikki opiskelijoiden opinnäytetyöt kohdistuvat kehittämisprojektin arviointiin ja seurantaan (32 työtä).
Hyvän käytännön vaikutukset
Tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki, että näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli ohjasi heitä priorisoimaan omaa toimintaansa ja näin jäi enemmän aikaa potilaille. Toimintamallin pilotoinnin aikana myönteinen asenne näyttöön perustuvaan hoitotyöhön lisääntyi, tieteellisen tiedon käyttö lisääntyi hoitotyön päätöksenteossa, tiedonhakuun opittiin käyttämään tietokantoja, joskin sen tiedonhaku koettiin vaikeaksi. Tähän haluttiin lisää koulutusta. Hoitohenkilökunta koki oman asiantuntijuutensa kehittyvän ja he oppivat arvostamaan toisen asiantuntijuutta. He kokivat oppineensa työyksikön toimintakäytänteitä ja kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja konsultoimaan kollegoitaan. Kriittisyys ja itevarmuus omaa toimintaa kohtaan lisääntyi. Asiakkaan huomioon ottaminen hoitoa koskevassa päätöksenteossa korostui. Asiakas / potilas nähtiin tasa-arvoiseksi ja aktiiviseksi omaan hoitonsa päätöksentekoon osallistujaksi. Hoitohenkilökunta koki tärkeänä kehittämistyöhön osallistumisen sekä toimintamallin muodostamiseen osallistumisen, näin sen pilotointi onnistui hyvin. Henkilökunta koki paremmin jaksavansa sekä viihtyvänsä työssään, koska saivat vastuuta kehittämisessä ja saivat vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen. Hoitohenkilökunta sai vastuulleen erilaisia tehtäviä työyhteisössä, jonka he kokivat mielekkäänä.
Hoitohenkilökunta koki saaneensa tukea esimiehiltä näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseen, heille mahdollistettiin aikaa perehtyä tieteellisiin artikkeleihin sekä mahdolisuuksia osallistua erilaisiin koulutus- ja konferenssitilaisuuksiin.
Hyvän käytännön toteutuksessa ilmenneet haasteet
Haasteena oli rahoituksen niukkuus. Hoitohenkilökunta joutui työstämään projektia pääosin työn yhteydessä. Samoin projektipäällikkö teki paljon työtä OTO:na.
Juurruttaminen
Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintamallin hyödyntämistä on jatkettu projektissa olleiden yksiköiden taholta. Lisäksi kahteen sairaalaan on tarkoitus lähteä toimintamallia juurruttamaan.
Lisätietoja:
Anneli Sarajärvi, TtT, yliopettaja
Metropolia ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupungin terveyskeskus
Puhelinnumero: +358 50 3306949
Sähköposti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi