Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 pyrkii turvaamaan elinvoimaisen ja viihtyisän elinympäristön asukkaille sekä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten väestönkasvuun, ikääntymiseen ja muutoksiin asumistarpeissa. Rakennemallin tavoitteisiin sitoutuminen on pyritty varmistamaan sillä, ettei yksittäisiä hankalia asioita ole yritetty ratkaista rakennemallissa, vaan siinä on keskitytty suuriin linjoihin ja yksimielisyyden hakemiseen niissä.
Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityö on kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, joka kytkee yhteen maakunnallista ja kunnallista suunnittelua antamalla lähtökohtia ja osoittamalla suuntaviivoja maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laatimista varten.
Rakennemallin valmistelu
Rakennemallityö käynnistyi osana Lahden kaupunkiseudun seutuhanketta elokuussa 2001 ja valmistui loppuvuodesta 2004. Rakennemallityöryhmässä olivat edustettuina alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto. Rakennemallityön taustalla oli pitkäaikainen yhteistyö. Ensimmäinen Lahden kaupunkiseudun rakennemalli laadittiin jo vuonna 1968 Lahden, Hollolan ja Nastolan alueelle.
Rakennemalliehdotuksessa esiteltiin kolme vaihtoehtoa, joiden avulla pyrittiin tutkimaan ennakkoluulottomasti kaupunkiseudun kasvuun varautumisen mahdollisuuksia sekä synnyttämään keskustelua kaupunkiseudun rakenteen kehittämisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Itse rakennemalli laadittiin vaihtoehtotarkastelun ja alustavasta rakennemalliluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Rakennemallissa päädyttiin kolmen eri vaihtoehdon muodostamaan yhdistelmään, joka parhaiten täytti tavoitteet.
Rakennemallin periaatteet ja käyttö
Nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen, täydentäminen ja eheyttäminen ovat rakennemalliratkaisun kantava periaate. Uutta yhdyskuntarakennetta on osoitettu nykyisen taajamarakenteen läheisyyteen sekä valmiuksiltaan ja sijainniltaan edullisimmille alueille. Haja-asutusta ohjataan kyliin, millä tuetaan kylien palvelujen säilymistä. Rakennemalli sisältää monipuolisesti asumismuodoiltaan ja ympäristöltään vaihtelevia asuinalueita sekä osoittaa seudullisesti arvokkaat virkistysalueet ja kaupunkiseudun viheraluejärjestelmän rungon.
Elinkeinoelämän tarpeet on otettu huomioon selvittämällä kuntien ja työpaikka-alueiden nykyisiä ja tavoitteellisia profiileja kaupunkiseudulla. Uudet työpaikka-alueet muodostavat selkeitä kokonaisuuksia liikenteen pääyhteyksiin ja solmukohtiin tukeutuen. Uudet työpaikka-alueet on jaettu logistiikka-, teollisuus- ja palvelualueisiin. Lisäksi on määritelty osaamiskeskittymät. Rakennemalli sisältää myös työn yhteydessä esille nousseet selvitystarpeet sekä aineiston hyödyntämisen ja ylläpidon.
Kuntien välinen yhteistyö on näkyvästi esillä rakennemallityössä. Suunnitelman toteuttaminen on riippuvainen seudun yhteisestä tahtotilasta ja sitoutumisesta strategisiin linjauksiin. Rakennemallin tärkeimmät toteuttamistoimenpiteet liittyvät seudullisten maankäyttöperiaatteiden huomioimiseen maakunta- ja kuntakaavoituksessa. Vuonna 2006 valmistunut Päijät-Hämeen maakuntakaavan maankäytönratkaisu perustuu keskeisiltä osin rakennemalliin. Rakennemalli huomioidaan myös valmisteilla olevassa Lahden kaupungin yleiskaavassa.