Joensuun seudun yleiskaavalla lisätään asukkaiden arjen sujuvuutta sekä asuinympäristön viihtyisyyttä ja kilpailukykyä varmistamalla palveluiden hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen laadukkaat yhteydet sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne. Tiiviistä yhdyskuntarakenteesta hyötyvät myös seudun yritykset.
Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven oikeusvaikutteinen yleiskaava kuvaa seudun tavoitteellista yhdyskuntarakennetta vuonna 2020. Yleiskaavan lisäksi tarvitaan myös kuntien yhteistä suunnittelua ja sopimista tontinluovutuksesta, investoinneista ja lähipalveluiden järjestämisestä.
Joensuun seudun yleiskaava on osaltaan strateginen yleiskaava ja osaltaan asemakaavoituksen pohjaksi laadittu aluevarausyleiskaava. Tästä syystä yleiskaava on tarkkuustasoltaan erilainen kaupunkimaisen taajamarakenteen alueella, sitä ympäröivillä kaupunki-maaseutu -vaihettumisalueella ja varsinaisella maaseutualueella.
Yleiskaavan väestötavoite on 115 000 asukasta vuonna 2020. Tämä edellyttää kaupunkimaisen taajamarakenteen tiivistämistä ja selkeyttämistä. Kaavassa suositaan olemassa olevia taajamia täydentävää, palveluiden ja liikenneväylien lähelle sijoittuvaa suunnitelmallista rakentamista. Uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Suunnittelutarvealueet osoitetaan koko seudulle yhtenäisin perustein. Maaseutumaisilla alueilla painopiste on ranta- ja kylärakentamisessa.
Yleiskaavan suunnittelu ja toteuttaminen
Yhteisen yleiskaavan laadinta käynnistettiin vuonna 2004 ja kaava hyväksyttiin seutuvaltuustossa 2008. Yleiskaavatyön tukena olivat erillinen seudun yleiskaavan tavoiteraportti ja rakennemalli. Liikenteen strategista suunnittelua on tehty kiinteässä yhteistyössä yleiskaavan laadinnan kanssa ja liikenteen ja maankäytön tavoitteet on sovitettu yhteen. Samanaikaisesti yleiskaavatyön kanssa laadittiin Pohjois-Karjalan 2. vaiheen maakuntakaavaa, jonka selvityksiä on hyödynnetty myös yleis-kaavatyössä.
Eri kaavojen välillä olevat päällekkäisyydet on yleiskaavatyössä karsittu minimiin. Seudulliset kysymykset on ratkaistu yhteisessä yleiskaavassa, laajemmat kysymykset maakuntakaavassa ja paikalliset kysymykset kunnittain asema- ja osayleiskaavoin. Yleiskaavassa tarkentuvat ja konkretisoituvat monet maakuntakaavassa esitetyt ratkaisut, sillä tarkastelutaso on yksityiskohtaisempi. Kunnat voivat lisäksi tarkentaa seudun yleiskaavan mukaisia ratkaisuja asemakaavalla tai ranta-asemakaavalla.
Kuntien välinen yhteistyö on ollut hyvää, työ on edennyt jouhevasti ja yleiskaavan vaikutuksia on arvioitu useassa vaiheessa. Tällä hetkellä valmistelun alla on yleiskaavan toteutusohjelma, joka jää kuntien vastuulle. Suunnittelun hankalimpia kohtia olivat suunnittelualueen heterogeenisuus, kuntapalvelujen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen ja kylämäisten ympäristöjen maankäytön suunnittelu karkealla tarkkuustasolla.