Erityisen kuntajakoselvityksen prosessi
Erityisen kuntajakoselvityksen asettaminen riippuu aina tapauskohtaisesta kuntajakolakiin nojautuvasta valtiovarainministeriön harkinnasta. Ministeriö asettaa selvitystä varten kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kunnat osallistuvat selvitystyöhön ja kuntajakoselvityksen ehdotuksen valmisteluun yhteistyössä kuntajakoselvittäjän kanssa. Kuntajakoselvittäjä toimii virkavastuulla ja hänellä on itsenäistä harkintavaltaa selvitystyön toteuttamisen tavassa ja organisoinnissa. Selvittäjällä on esimerkiksi salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonsernin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua.
Mikäli kuntajakoselvittäjä katsoo selvitystyön perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi hän tekee siitä ehdotuksen kuntien valtuustoille. Selvittäjän ehdotuksessa on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten lain mukaiset kuntajaon edellytykset täyttyvät. Ehdotukseen liitetään selvitystyön yhteydessä valmisteltu kuntien yhdistymissopimus. Esityksestä on myös ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille tai muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu kuntajakolain mukainen mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi erityksen valmistelussa. Jos kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen esityksen kuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeriölle.
Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjän ehdotusta, selvittäjä toimittaa esityksensä ministeriölle ja liittää siihen kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kansanäänestyksen toimittamista niissä kunnisa joiden valtuustot eivät ole ehdotusta hyväksyneet. Tällöin ministeriö määrää kansanäänestyksen toteutettavaksi ja mikäli kuntajakoselvittäjän ehdotus saa kuntalaisten enemmistön kannatuksen, valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta.
Erityinen selvitys ilman maarajaa olevien kuntien
tapauksessa
Kuntajakolain mukaan kunnan tulee koostua yhdestä alueesta,
joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Valtioneuvosto voi poiketa tästä
periaatteesta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella jos muodostuva
kokonaisuus on muutoin toiminnallisesti riittävän perusteltu. Erityisellä
kuntajakoselvityksellä pyritään kuitenkin aina siihen, että kunta muodostuisi
yhdestä alueesta. Erityinen selvitys toteutetaankin aina siten, että kaikki yhtenäiseen
alueelliseen kokonaisuuteen kuuluvat kunnat osallistuvat siihen. Mikäli
selvitys osoittaa, että mahdollisuutta koko aluetta koskevaan kuntien
yhdistymiseen ei ole, voidaan hakea ratkaisua yhteisen maarajan muodostamiseksi
osakuntaliitoksen kautta. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, voidaan
erityisessä selvityksessä päätyä esittämään kuntien yhdistymistä ilman yhteistä
rajaa. Muutoksen tulee joka tapauksessa edistää toiminnallisen kokonaisuuden
syntymistä. Lopullinen harkintavalta päätöksenteossa on valtioneuvostolla.
Erityinen selvitys kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan
Valtiovarainministeriö voi panna vireille kunnan osan
siirtämisen toiseen kuntaan. Tässä tapauksessa määrätään toimitettavaksi erityinen
kuntajakoselvitys. Selvitykseen on liitettävä tässä tapauksessa
myös kiinteistörekisterin pitäjän ja maistraatin lausunnot sekä tarvittaessa
laadittava myös erillinen ehdotus kuntajakolain 37 §:ssä tarkoitetusta kuntien
välisestä taloudellisesta selvityksestä.
Erityisen selvityksen tuloksena valtioneuvosto voi päättää
kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos minkään muutoksen kohteena
olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta. Valtioneuvosto voi tehdä
päätöksen myös valtuuston vastustuksesta huolimatta mikäli muutos on muutosta
vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon kuntajakolaissa tarkemmin
kuvatut seikat tai jos alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos
merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä
vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta.