Aika ja ajoitus vaikuttavat kuntaliitokseen
Valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Arto Koski nosti alustuksessaan esiin kuntaliitoksiin liittyvän ajallisen näkökulman. Koski korosti, että kuntaliitoksen kokonaisprosessin onnistumisen kannalta olisi edullista, jos kuntien yhdistymisen tunnusteluvaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Sen sijaan suurimmat panokset tulisi asettaa mahdollisen kuntaliitoksen valmisteluvaiheeseen ja erityisesti toteutusvaiheeseen. Näin kuntaliitoksesta potentiaalisesti saatavat hyödyt saadaan pitkällä aikavälillä optimaalisesti hyödynnettyä. Kuntaliitoksen toteutuksessa loppuu pitkäjänteisyys helposti kesken. -Ajattelemme helposti, että kyseessä on ainoastaan 3 vuoden projekti, Koski pohti. Todellisuudessa toteutukseen ja liitoksen vaikutusten johtamiseen tulisi tosissaan panostaa vähintään 3 valtuustokautta.
Joensuun tarina monipuolisesti esillä
Joensuun kaupungin edustajat esittelivät omia havaintojaan ja kokemuksiaan kuntaliitosten vaikutuksista. Joensuun seudulla on tapahtunut kaksi kuntaliitosta 2000-luvulla. Vuonna 2005 Joensuu, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara sekä vuonna 2009 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä yhdistyivät. Esillä oli vahvasti liitoskuntien näkökulma: Kuntarakennefoorumissa esiintyneet Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Väistö tulee Kiihtelysvaaralta ja liiketoimintajohtaja Jere Penttilä on entinen Pyhäselän kunnanjohtaja. Henkilöstöjohtaja Mauri Temisevä on ollut mukana molempien liitosten valmistelussa ja toteutuksessa. Yliopistolehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta kommentoi joensuulaisten näkemyksiä.
Joensuun seudun kuntaliitokset ovat alustajien havaintojen mukaan vahvistaneet elinkeinotoiminnan ja työllisyyden edellytyksiä ja elinkeinorakenne on kokonaisuudessaan monipuolistunut. Yhdyskuntarakenteellisen eheyden näkökulmasta esimerkiksi nostettiin entinen Pyhäselän kunta, joka on saanut huomattavia uusia panostuksia alueelleen kuntarajojen poistuttua.
Palvelut on voitu joensuulaisten näkemysten mukaan järjestää entistä monimuotoisemmaksi ja paremmin vastaamaan asiakastarpeita. Palveluiden saatavuus ja toimintavarmuus on kokonaisuudessaan parantunut: entisissä kuntakeskuksissa ovat säilyneet asiakaspalvelu- ja lähipalvelutehtävät. Hallintoa sekä joitakin kuntalaisten harvemmin käyttämiä palveluja, kuten lupa-asioita, on puolestaan keskitetty vahvasti Joensuun keskustaan.
Henkilöstöresurssien painopistettä on kuntaliitosten johdosta siirretty hallinnosta palvelutehtäviin. Eläkepoistumaa on hyödynnetty laaditun henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Palveluverkoista ei tosin ole saatu aikaan henkilöstön käyttöä vähentäviä päätöksiä: palveluverkkojen uudistaminen ja sitä myöden uudet tavat tuottaa palveluita eri puolilla maantieteellisesti laajaa kuntaa ovat Joensuussa vielä kesken.
Kuntalaisilta on tullut jonkin verran palautetta siitä, että palvelut olisivat huonontuneet kuntaliitosten johdosta. Kyseessä on Joensuun edustajien mukaan valtaosin toimintakulttuureihin ja -tapoihin liitttyvät näkemyserot, toissijaisesti itse palvelun laatu tai vaikuttavuus. Suuremman kunnan toiminta on vaatinut liitoskuntien näkökulmasta enemmän ennalta sovittuja ja yhtenäisiä toimintamalleja - pienessä kunnassa monet asiat on voitu sopia tuttuuden kautta ja henkilökohtaisemmalla tasolla.
Kuntaliitos on elinkeinopoliittinen mahdollisuus ja johtamisen kypsyyskoe
Iltapäivän paneeliosuudessa Äänekosken apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller, Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli sekä Tampereen yliopiston professori Jarmo Vakkuri keskustelivat Kuntaliiton erityisasiantuntija Markus Paunin johdattelemana omista havainnoistaan ja kokemuksistaan kuntaliitosten vaikutuksista. Näkökulmina olivat elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri elementit.
Paneelissa korostuivat kuntaliitosten positiiviset elinkeinopoliittiset vaikutukset sekä parempi mahdollisuus reagoida nousukausiin ja taantumiin. Erityisesti korostettiin liitosta mahdollisuutena ottaa käyttöön uusia johtamisjärjestelmiä, joista esimerkkeinä nousivat esiin Sastamalan prosessiorganisoituminen sekä Äänekosken panostaminen poliittisen johtamisjärjestelmän ja kaksoisjohtamisen kehittämiseen. Kuntafuusiota luonnehdittiin poliittisen ja ammatillisen johtamisen kypsyyskokeeksi: kuntaliitokset tarjoavat kehittämispotentiaalia, johon on osattava hyvällä johtamisella tarttua.
Kuntarakennefoorumin päätti Punkaharjun kunnanjohtaja Sami Sulkko, joka esitteli vuonna 2013 käynnistyvän uuden Savonlinnan yhdistymisselvitysprosessia ja uuden kunnan syntymiseen liittyviä avaintekijöitä.