Näennäismarkkinat, kvasimarkkinat tai suunnitellut markkinat tarkoittavat tilannetta, jossa luodaan markkinaolosuhteet julkisen sektorin sisälle käyttämällä rajoitetusti tai valikoidusti markkinamekanismia ja siirrytään osittaiseen markkinaohjaukseen. Julkisen vallan omistamat toimijat kilpailevat julkiseen sektoriin kuuluvan tilaajaorganisaation antamista tilauksista samalla, kun palveluja tarjotaan kuluttajille hallinnollisin maksuin.
Näennäismarkkinat eroavat normaaleista markkinoista siinä, että kaikki toimijat, palvelun tarjoajat, eivät ole voittoa tavoittelevia yrityksiä. Näillä keinotekoisilla markkinoilla voi olla esimerkiksi julkisen sektorin yksiköitä, joista on muodostettu asemaltaan itsenäisiä, tai muita voittoa tavoittelemattomia organisaatioita tai järjestöjä. Tavallisimmin näennäismarkkinat toimivat kuitenkin pelkästään julkisen sektorin sisällä esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän "kilpailuttaessa" omia tuotantoyksiöitään. Ajatuksena on hyödyntää kilpailuun liittyviä kannustimia ja tavoitteellisia sopimuksia toiminnan tehostamiseksi.
Ennen näennäismarkkinoiden luomista oleva tilanne on yleensä se, että julkiset organisaatiot tuottavat itse palvelut hierarkiassaan tai ostavat ne ole-massa olevilta markkinoilta. Markkinoilla voi olla sekä julkisia, yksityisiä tai ns. kolmannen sektorin tuottajia. Näennäismarkkinat luodaan tai ne syntyvät julkisen sektorin avatessa palvelutuotantoaan kilpailulle ja salliessa uusien tuottajien tulon palvelutuotantoon. Näennäismarkkinat voidaan ymmärtää joko markkinamuodoksi itsessään tai välivaiheena pyrittäessä aitoihin markkinoihin.
Markkinoiksi kutsutaan tilannetta, jossa tuotannontekijöiden (pääoma, työvoima) tai hyödykkeiden (tavara, palvelu) kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja jossa näille syntyy hinta tuottajien välisen kilpailun kautta (markkinat). Markkinoilta edellytetään kilpailutilanteen ja riittävän informaation olemassa oloa sekä sitä, että markkinoille pääsy ja sieltä pois pääsy on rajoittamatonta.
Näennäismarkkinoita voidaankin luonnehtia hierarkkisen tuotantotavan ja aitojen markkinoiden välimuodoksi. Näennäismarkkinoita voidaan kuvata joillakin ominaisuuksilla, jotka erottavat ne aidoista markkinoista:
• Näennäismarkkinat ovat julkisen sektorin luomat ja ylläpitämät
• Näennäismarkkinoilla tuotetulla palvelulla on usein yhteiskunnallisia, kansalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita
• Julkinen sektori toimii useimmiten palvelutuotannon tilaajana, ohjaajana ja rahoittajana
• Näennäismarkkinoiden vaihtoehtoisilla tuottajilla saattaa olla muita tavoitteita toiminnassaan kuin voiton tuottaminen (so. tuottajina saattaa olla niin julkisen sektorin omia tuotantoyksiköitä, ns. voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä kuin yrityksiäkin)
• Palvelun saajat eivät yleensä kulutushetkellä maksa palvelusta, vaan palvelun tilaaja toimii heidän preferenssiensä välittäjänä ja palvelubudjetin kontrolloijana.
Jotta näennäismarkkinat olisivat toimivat, niiden tulee täyttää tietyt vaatimukset ja niiden tulee muistuttaa markkinoita siten, että
• tulee olla kilpailua
• tilaajalla ja tuottajalla tulee olla tarvittava informaatio
• markkinatilanteen on oltava sellainen, että potentiaalinen tuottaja voi tulla markkinoille tai poistua markkinoilta ilman lisäkustannuksia
• hintojen tulee määräytyä markkinoilla, so. niitä ei ole sidottu lainsäädännöllä tai ne eivät muodostu yksittäisen tuottajan monopolihinnoittelusta.
Näennäismarkkinoiden toimivuuteen kuuluu edellisten lisäksi:
• transaktiokustannukset (toimenpidekustannukset, esim. sopimuksen laa-dinnan kustannukset) eivät saa ylittää hierarkiakustannusten alenemista
• tilaajaa ohjaa asiakkaan hyvinvointi ja tuottajaa taloudelliset kannusteet (motiivit)
• tilaaja tai tuottaja eivät saa suosia mitään asiakasryhmää (muita asiakkaita edullisempana, ns. kerman kuorinta)
• palvelun responsiivisuus lisääntyy
• valintamahdollisuudet eri tuottajien välillä lisääntyvät
• palvelu on oikeudenmukainen.
Markkinoiden luonnilla verorahoitteisen sektorin palveluihin pyritään kasvattamaan palvelutuotannon tehokkuutta, responsiivisuutta sekä asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja. Verorahoitteisen sektorin palveluissa on lisäksi erityisen tärkeää, että palvelu kohdentuu oikeudenmukaisesti huolimatta siitä, että perinteisen hierarkian sijasta käytetään markkinamekanismia.
Näennäismarkkinoita on sovellettu yleensä julkisena tuotetun ydinpalvelun oheis- tai tukipalveluihin, kunnissa esimerkiksi siivous-, ruokala- ja kiinteistöpalveluihin. Näennäismarkkinat toimivat ponnahduslautana todelliseen kilpailuttamiseen eli markkinamuotoiseen tilaaja-tuottaja-malliin.