Kuntalaisryhmät täydentävät osaltaan kunnallisten lautakuntien vähentynyttä määrää, vaikkei niillä ei yleensä olekaan itsenäistä päätösvaltaa. Ydinkysymys on, miten yhteistyöelinten toiminta nivoutuu kunnan muuhun toimintaan ja miten niiden ääntä kuullaan asioita valmisteltaessa ja päätöksiä tehtäessä.
Yhteistyöelinten yhteisiä piirteitä
asettaja usein kunnanhallitus aloitteen seurauksena
ei itsenäistä päätösvaltaa, asiantuntijaelimiä
tekevät aloitteita ja esityksiä ryhmänsä aseman parantamiseksi
monesti kunta tukee elimiä nimittämällä viranhaltijan yhteistyöelimen sihteeriksi
Vanhusneuvostot
Vanhusneuvosto on ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien tahojen pysyväisluontoinen yhteistyöelin. Vanhusneuvoston asettaminen on suomalaisille kunnille vapaaehtoista.
Vanhusneuvostot ovat neuvoa-antavia yhteistyöelimiä. Niillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Yleisimmin vanhusneuvoston asettaa kunnanhallitus valtuustoaloitteen seurauksena. Tyypillisimmin jäseniksi valitaan pääosin eläkejärjestöjen edustajia. Puheenjohtajana toimii usein eläkeläisjärjestön edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä.
Joissakin kunnissa vanhusneuvostosta on viranomaispäätöksellä tehty myös kunnan virallinen toimielin tai toimikunta. Tällöinkin toimikunnalta puuttuu itsenäinen päätösvalta. Toimikuntaan sovelletaan kuntalain säännöksiä, ja kokouksista maksetaan kuntalain 42 §:n ja mahdollisesti luottamushenkilöiden palkkiosäännön perusteella esimerkiksi kokouspalkkioita ja matkakorvauksia sekä ansiomenetyksiä sekä mahdollisia muita kustannuksia.
Kuntien on esitettävä vanhusneuvostolle vanhuksia koskevat asiat ja pyydettävä niistä neuvoston mielipide. Lausuntojen lisäksi neuvostoissa on tehty lukuisia aloitteita ja esityksiä. Useissa kunnissa neuvostot ovat osallistuneet vanhuspoliittisen strategian valmisteluun. Tärkeä tehtävä on myös eri ohjelmissa ja strategioissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta.
Neuvostoissa on lisäksi laadittu ikäihmisten palveluoppaita tai tapahtumakalentereita ja käynnistetty mediakeskustelua. Erilaisten juhlien, retkien, luentotilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestäminen on myös osa vanhusneuvostojen toimintaa.
Vammaisneuvostot
Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin ja vaikutuskanava kunnassa. Sen asettaminen on kunnille vapaaehtoista. Vammaisneuvostosta säädetään vammaispalvelulain 13 §:ssä, jonka mukaan kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Lain mukaan vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa.
Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla riittävä edustus vammaisneuvostossa. Usealla kunnalla voi olla yhteinen vammaisneuvosto.
Neuvosto toimii siis viranomaisten, vammaisjärjestöjen, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöfoorumina. Joissain kunnissa myös vammais- ja vanhusneuvostot toimivat tiiviissä yhteistyössä. Jotkut kunnan- tai kaupunginhallitukset ovat varanneet neuvostolle oman määrärahan.
Olennaista on, että neuvostossa kohtaa mahdollisimman kirjava ja laajapohjainen toimijajoukko. Jäseniä on hyvä olla paitsi eri hallinnonaloilta myös eri vammaryhmistä. Vammaryhmien tasapuolista edustusta voi helpottaa vuorottelemalla vammaisedustajien jäsenyyttä. Tämä lisää neuvoston asiantuntemusta.
Voimakkaimmin neuvostoissa ovat edustettuina liikunta- ja kehitysvammaiset, seuraavaksi hengityselinsairauksista kärsivät, näkö- ja kuulovammaiset, reumaatikot ja sotainvalidit. Mukana on myös sydänsairaita, diabeetikkoja, epileptikkoja ja afaatikkoja. Tulevaisuuden haasteena on saada mukaan enemmän psyykevammaisia ja pienten vammaryhmien edustajia.
Vammaisneuvostojen merkitys korostuu erityisesti pienissä kunnissa, joissa vammaisjärjestötoiminta on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Joissain kunnissa on käynyt niinkin, että vammaisjärjestöt jäävät passiivisiksi luottaessaan kaiken toiminnan vammaisneuvostolle.
Maahanmuuttajaneuvostot
Maahanmuuttajaneuvostoon valitaan yleensä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä sekä mahdollisesti heidän asioitaan käsittelevien lautakuntien edustajia. Yhteistyöelintä voidaan nimittää myös esimerkiksi monikulttuurisuus-, kansainvälisyys- tai ulkomaalaisasioiden neuvottelukunnaksi.
Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä voi olla muun muassa
maahanmuuttajien ja kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen
viranomaisten ja maahanmuuttajien sekä heidän järjestöjensä välisen yhteistoiminnan edistäminen
eri viranomaisten yhteistyön maahanmuuttaja-asioissa edistäminen
eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen
osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta edellyttää, että maahanmuuttajia tulee kuulla kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa.
Kielivähemmistöjen yhteistyöelimet
Myös kielivähemmistöillä voi olla omia yhteistyöelimiään. Näistä esimerkkejä ovat Svenska kommittén Vantaalla ja Rovaniemen saamelaisyhdistys ry.
Svenska kommittén Vantaalla
edistää ruotsinkielisten vantaalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä tavoitteenaan viihtyisä ja turvallinen elinympäristö monipuolisessa ja omaleimaisessa yhdyskunnassa
toimii vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen kanssa sekä pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseen.
Svenska kommitténin toiminta-alue käsittää kaupungin hallinnollisen alueen ja on toimielimenä rinnastettavana Vantaan aluetoimikuntiin.
Rovaniemen saamelaisyhdistys ry:n tarkoituksena on
toimia Rovaniemellä asuvien saamelaisten yhdyssiteenä
kohottaa saamelaisten kansallista itsetuntoa
pitää yllä saamelaisten keskinäistä kanssakäymistä
edistää saamelaisten taloudellista, oikeudellista ja kulttuurisia pyrkimyksiä ja aloitteita
Kielilaki edellyttää, että kunnat huolehtivat toimissaan oma-aloitteisesti siitä, että kuntalaisten kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.
Mökkiläisten yhteistyöelimet
Tietoa mökkiläisten yhteistyöelimistä (mm. mökkiläisneuvostot ja -foorumit) on tämän oppaan Osallistujan perustaidot -osion Kuntalaisen monet roolit -sivulla.