Aloite
Asukkaan, luottamushenkilön tai jonkun ryhmän/ryhmittymän tekemä esitys esim. virastopäällikölle tai luottamuselimelle kunnan toimintaan liittyvissä asioissa esim. epäkohdan korjaamiseksi, palvelujen parantamiseksi. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.
Argumentointi
Mielipiteen tai väitteen perusteltu ilmaiseminen ja puolustaminen vastaväitteiltä. Kaiken poliittisen, filosofisen tai aatteellisen keskustelun ja väittelyn perusta.
Asiakirjojen julkisuus
Suomen perustuslain mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden takia.
Asukasyhdistys
Jonkin alueen, esim. kaupunginosan, asumisympäristön kehittämisen ja asukkaiden yhteistyön edistämisen puolesta toimiva yhdistys. Asukasyhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa ja ovat erinomainen lähivaikuttamisen areena.
Avainhenkilö
Henkilö, jolla on asemansa puolesta mahdollisuus vaikuttaa jonkin asian edistämiseen tai sitä koskevaan päätöksentekoon. Hyödyllinen silloin, kun halutaan vaikuttaa asiaan, jossa lopullinen päätöksenteko tapahtuu hyvin korkealla tasolla.
Blogi
Internetissä julkaistava päiväkirjamainen tai muuten kronologisessa järjestyksessä etenevä sivusto, jota päivitetään jopa hyvin nopeaan tahtiin. Blogien merkinnät ovat yleensä omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa kiinnostavia.
Budjetti
Määrätyn, tulevan ajanjakson tulo- ja menoarvio; laskelma siitä, paljonko rahaa kunta on ajanjaksolla saamassa ja paljonko kuluttamassa. Ks. myös talousarvio.
Byrokratia
Kirjaimellisesti "toimistojen valta". Käytetään useimmiten kuvaamaan halventavasti virkamiesten tehottomuutta ja virkakoneistoon liittyvää paperisotaa. Kuitenkin myös tarpeellinen pitäessään mutkikkaan yhteiskunnan asioita edes jonkinlaisessa järjestyksessä.
Delegointi
Toimivallan jaon eli delegoinnin lähtökohta on se, että kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto voi kuitenkin siirtää toimivaltaa alemmille viranomaisille johtosäännön määräyksillä. Delegointiratkaisut tekee siis aina valtuusto. Delegointi on mahdollista kaikissa muissa asioissa paitsi niissä, joissa päätöksentekijän lakiin otetun säännöksen mukaan on oltava valtuusto. Silloin, kun toimivaltaa voidaan delegoida, se on delegoitavissa toimielimelle tai yksittäiselle luottamushenkilölle tai viranhaltijalle. Toimivallan delegoiminen ei ole mahdollista työsopimussuhteessa olevalle henkilölle.
Delegointi perustuu aina johtosäännön määräykseen, jossa toimivaltaa voidaan delegoida suoraan alemmalle viranomaiselle. Tällöin valtuusto myös ottaa kantaa siihen, kuka on toimivallan käyttäjä. Toinen delegointitapa on “edelleen delegointi”, jolloin johtosäännöstä pitää ilmetä viranomaiselle annettu lupa edelleen delegointiin, mutta viranomainen voi omalla päätöksellään lopullisesti ratkaista toimivallan käyttäjän.
Demokratia
Joko edustukselliseen tai suoraan kansanvaltaan perustuva hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia on yleensä edustuksellista eli tapahtuu jonkinlaisen kansanedustuslaitoksen välityksellä. Tämän takia äänioikeus ja säännölliset, vapaat vaalit ovat käytännön demokratian tärkeä alue. Täysin suoraa kansanvaltaa, jossa asioista päätettäisiin kansanäänestyksillä, ei liene käytetty missään.
Edustuksellinen demokratia
Hallitusmuoto, jossa kansa käyttää valtaa vaaleilla valittujen edustajiensa välityksellä.
Epäsovinnainen vaikuttaminen
Perinteisten politiikan toimintatapojen ulkopuolisin keinoin tehtävä vaikuttaminen, esim. luvattomat mutta rauhalliset mielenosoitukset, internet-kampanjat jne.
Esittelijä
Virkamies, joka on valmistellut asian, esittelee sen kokouksessa ja toimii päätösehdotuksen vastuuhenkilönä. Esittelijän ollessa esteellinen asian voi esitellä myös toimielimen puheenjohtaja. Esittelijä voi vielä kokouksessa muuttaa päätösehdotustaan.
Esityslista
Esimerkiksi lautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston kokouksessa käsiteltävien asioiden lista päätösehdotuksineen. Lista on julkisesti nähtävillä muutamia päiviä ennen kokousta.
Esteellisyys
Henkilön suhde asiaan tai asianomaisiin, joka vaarantaa puolueettomuuden yksittäisen asian käsittelyssä. Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn voi johtaa päätökseen kumoamiseen valituksen johdosta. Esteellisyys tarkoittaa samaa kuin jääviys.
Evaluaatio
Oman tai muiden toimijoiden työn arviointi.
Foorumi
Foorumi on luonteeltaan neuvoja ja suosituksia antava, ei varsinaisia päätöksiä tekevä elin. Foorumeista mökkiläisfoorumit ovat tarkoitettu mökkiläisten osallistumista varten. Foorumin idea: hallinto tuo tärkeät asiat julkiseen pohdintaan ja kaikille tarjotaan mahdollisuus esittää mielipiteensä. Keskustelua käydään ajankohtaisista, paikallisesti tärkeistä asioista.
Globalisaatio
Päätöksentekojärjestelmien, markkinoiden ja viestimien asteittainen muuttuminen koko maailman käsittäviksi. Globalisaatio koskettaa siis paitsi taloutta, myös kulttuuria, arvoja ja tapoja. Käytännön merkitys korostuu esim. siten, että
yksittäisessä maassa tehtävissä päätöksissä ja lainsäädännössä joudutaan ottamaan huomioon kansainvälinen taso
poliittisessa keskustelussa maailma ymmärretään kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
kansojen, kielten ja kulttuurien välisiä rajoja pyritään eri tavoin madaltamaan kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi
Hallintokunta
Hallintokunta edustaa tiettyä toimialaa (esim. sosiaalitoimi), jonka alaisuudessa on erilaisia virastoja, palveluyksiköitä ja laitoksia (esim. päivähoitopalvelut ja vanhainkodit).
Hyvinvointivaltio
Valtio, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan julkisin (verovaroin) rahoitetun palvelutarjonnan.
Julkilausuma
Julkisuuteen saatettu mielipiteen ilmaus
Julkinen sektori
Kuntien ja valtion yhdessä muodostamat talousyksiköt, joihin luetaan lisäksi sosiaaliturvarahastot (= KELA, työttömyyskassat yms).
Jääviys
Kts. esteellisyys.
Kaksoiskuntalaisuus
Mökkiläisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ehdotettu järjestelmä, jossa osa kansalaisista voisi olla sekä mökkikuntansa että vakituisen asuinkuntansa asukas.
Kansalaisadressi
Kuntalaisille merkityksellisen asian puolesta kerättävä nimilista esimerkiksi aloitteen tueksi.
Kansalaisaktivismi
Yksityisten kansalaisten tai pienten kansalaisryhmien tietoista, julkista toimintaa jonkin asian muuttamiseksi.
Kansalaistottelemattomuus
Kansalaistottelemattomuus on yksittäisen lain tai määräyksen rikkomista vakaumukseen liittyvistä syistä. Kyse ei ole anarkiasta, sillä lain ja valtion yleistä auktoriteettia ei kyseenalaisteta. Kansalaistottelemattomuuteen liittyy aina arvoristiriita. Lain rikkomisella pyritään kiinnittämään ihmisten huomio lain epäkohtiin ja sen tavoitteena on lain muuttaminen.
Kansanäänestys
Useimmiten neuvoa-antava äänestys tietystä yksittäisestä asiasta; voi olla koko Suomea koskeva eli valtakunnallinen, tai yhden kunnan tai seutukunnan aluetta koskeva eli paikallinen.
Kaupunginhallitus (kh)
Kaupunginhallitus vastaa hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet eri puolueiden edustajista. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksessa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa ja esittelijöinä toimivat kaupunginjohtajat. Kaupunginhallituksella voi olla myös jaostoja.
Kaupunginvaltuusto (kv)
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Valtuusto on kaupungin ylin päätösvaltaa käyttävä luottamuselin. Se on osittain siirtänyt toimivaltaansa kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja johtokunnille. Kaupunginvaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Kunnallisvaaleilla valitaan kunnan koosta riippuva määrä valtuutettuja ja yhtä monta varavaltuutettua. Kaupunginvaltuustossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiat kaupunginhallituksen esitysten pohjalta. Kokouksessa ovat mukana kaupunginjohtajat, keskushallinnon johtavia viranhaltijoita ja kutsuttuina asiantuntijaviranhaltijoita.
Kestävä kehitys
Ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttäminen niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan; tuotteiden valmistaminen ja kuluttaminen siten, että otetaan huomioon luonnonvarojen rajallisuus, energiatuotannon vaihtoehdot jne
Kirjaamo
Kirjaamo merkitsee hallintokuntaan tulevan ja sieltä lähtevän postin virallisesti saapuneeksi (diaarinumero) ja lähteneeksi. Aloitteet on hyvä toimittaa vastaanottajataholle kirjaamon kautta.
Kokouksen julkisuus
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Kunnan muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja, mutta toimielin voi päättää pitää kokouksensa julkisena. Julkisen kokouksen pitäminen tai jonkun asian julkinen käsittely on toimielimen harkinnassa. Julkisen kokouksen järjestämisellä on merkitystä varsinkin silloin, kun käsiteltävänä olevilla asioilla on yleistä mielenkiintoa. Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä valtuuston tai muun toimielimen kokousta ei voida pitää julkisena tai asiaa käsitellä julkisesti.
Kokous
Aktiivinen, etukäteen sovittuja sääntöjä noudattava ja tuloksiin tähtäävä keskustelu- ja päätöksentekotilanne, jossa pyritään todellisiin päätöksiin.
Kolmas sektori
Kolmas sektori tarkoittaa niitä yhteisöjä ja toimintoja, jotka eivät ole julkisyhteisöjä tai yrityksiä. Kolmannen sektorin toiminta on kaikille avointa ja se on ainakin osittain vapaaehtoista. Toiminnalla ei tavoitella voittoa ja siitä saatava hyöty kohdistuu laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan eli on ns. yleishyödyllistä. Kolmannen sektorin toiminta on järjestäytynyttä ja voimassa olevien lakien ja asetusten mukaista. Tyypillisiä kolmannen sektorin toimijoita ovat: Nuorisoseurat, Urheiluseurat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti jne.
Kunnalliskalenteri
Kunnalliskalenteri on opaskirja kaupungin organisaatiosta, tehtävistä ja henkilöstöstä. Se löytyy esim. kirjastoista.
Kunnanjohtaja
Jokaisessa kunnassa on oltava kuntaan virkasuhteessa oleva kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Päävastuu asioiden valmistelusta ja esittelystä kunnanhallituksessa kuuluu kunnanjohtajalle. Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnan puolesta. Kunnanjohtajalla on myös kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan rinnalla oikeus ottaa tarvittaessa jokin asia kuntalain 51 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi eli käyttää otto-oikeutta.
Kunnan tehtävät
Kunnan tehtävät eli kunnan toimiala jaetaan yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Yleiseen toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta voi ottaa omilla päätöksillään hoidettavakseen, esim. kunnan elinkeinopolitiikka ja yritystoiminnan tukeminen. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunnan on eri lakeihin sisältyvien säännösten nojalla hoidettava. Pääosa kunnan tehtävistä perustuukin erityislainsäädäntöön. Kunnan vastuulle kuuluvat erityisesti kuntalaisten hyvinvointipalvelut.
Kunnan toimiala
Kts. kunnan tehtävät.
Kunta
Tärkein paikallisen tason hallinnollinen yksikkö. Kunnilla on Suomessa suuri päätösvalta omiin asioihinsa, minkä takia niiden rooli kansalaisten arjessa on erittäin suuri.
Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloite on asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite. Kun kuntalaisaloitteen tekijänä on 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa kaupunginvaltuustossa.
Kuuleminen
1) Hallintolain mukainen asianomaisen kuuleminen: Hallintolain 34 § velvoittaa viranomaisen varaamaan asianosaiselle tilaisuuden ennen asian ratkaisemista lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
2) Vapaamuotoinen kuuleminen: Kuntalaisia voidaan kuulla myös vapaamuotoisemmin. Kuntalain 27 §:n kohdassa 3 mainitut kuulemistilaisuudet eivät ole kuitenkaan hallintolain tarkoittamaa asianosaisen kuulemista. Kuulemistilaisuudet voivat olla laajalle joukolle järjestettyjä yhteistilaisuuksia. Tällaiset kuulemistilaisuudet järjestetään kuntalaisten mielipiteiden kartoittamiseksi ja välittömän palautteen saamiseksi. Aiheina voivat olla mm. kouluverkkoselvitykset, kaavoitusratkaisut tai kuntaliitokset. Kyseessä on siis vapaamuotoinen kuuleminen kuntalaisten mielipiteen selvittämiseksi päätöksenteon pohjaksi.
Käyttäjädemokratia
Käyttäjädemokratialla tai käyttäjien/asiakkaiden osallistumisella viitataan erilaisiin toimintatapoihin, joita voivat olla esim. käyttäjäneuvostot tai ylipäätään toimielimet, joissa on mukana käyttäjien edustus. Myös erilaisista raadeista, paneeleista, tilaisuuksista, joissa käyttäjiä kuullaan sekä palautteen keräämisestä, käytetään nimitystä käyttäjädemokratia. Joskus käyttäjien valinnan vapaus eri palveluyksiköiden tai -tuottajien välillä tulkitaan käyttäjädemokratiaksi.
Lapsiasiavaltuutettu ja kunnallinen lapsiasiamies
Lapsiasiavaltuutettu toimii lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa yleisellä päätöksenteon ja lainsäädännön tasolla. Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen viranomainen ja toimii Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise yksittäisten lasten tai perheiden asioita, kuten huostaanotto- tai huoltajuusasioita. Hän ei myöskään anna yksittäistapauksiin liittyviä kannanottoja. Lapsiasiavaltuutettu ei voi muuttaa toisten viranomaisten päätöksiä eikä käsittele niitä koskevia valituksia.
Suomen ensimmäinen kunnallinen lapsiasiamies aloitti työnsä Tampereella vuoden 2003 alusta.
Lautakunta (ltk)
Lautakunta vastaa ko. hallintokunnan asioista esim. sosiaalilautakunta ja sosiaalitoimi. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta. Lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Esittelijöinä toimivat ao. hallintokunnan esittelijä- ja asiantuntijavirkamiehet. Lautakunnan kokouksiin osallistuvat myös kaupunginhallituksen edustaja, ao. kaupunginjohtaja tai kaupunginsihteeri. Lautakuntien koko vaihtelee.
Lehdistökutsu
Joukkoviestimille lähetettävä kutsu esimerkiksi tapahtumaan, kuten seminaariin tai julkistamistilaisuuteen.
Lehdistötiedote
Joukkoviestimille lähetettävä lyhyt ilmoitus tai kirjoitus jostakin asiasta tai ilmiöstä, jolla on uutisarvoa.
Lobbaaja
Asiantuntija, jolla on edustamastaan asiasta sekä syvällinen tieto että vaikuttamiseen tarvittava suhdeverkosto.
Lobbaus
Vaikuttamista, joka perustuu avainhenkilöiden tapaamiseen ja heidän mielipiteisiinsä vaikuttamiseen.
Lobbaustaidot
Taitavan keskustelun, argumentoinnin, viestinnän ja ihmissuhdetaitojen yhdistelmä.
Luottamushenkilö
Kuntalaisten vaaleilla valitsema valtuutettu tai kaupunginvaltuuston valitsema henkilö kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, jaostoihin, johtokuntiin tai muihin luottamustehtäviin.
Läheisyysperiaate
Eli subsidiariteettiperiaate. EU:ssa noudatettava päätöksenteon periaate, jonka mukaan päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisten elinpiiriä. Tämä tarkoittaa esim. kuntien merkityksen korostumista ja valtakunnallisen päätöksenteon vetäytymistä vastaavasti hieman taemmas.
Lähipalvelut
Lähipalveluita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin. Ne tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalveluiden järjestämisvastuu voi kuulua laajan väestöpohjan kuntayhtymälle tai erityisvastuualueelle. Käytännössä valtaosan lähipalveluista järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Lähipalveluympäristö voi suurissa kunnissa olla kaupunginosa, pienemmissä kunnissa taajama tai kylä. Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelut, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja puhelinpalvelu sekä koulutoimesta perusopetus. Yksityisistä palveluista lähipalveluita ovat esimerkiksi kioskit ja lähikaupat. Internetpalvelut ovat yhä useammin osa palvelukokonaisuutta.
Maapalloistuminen
Ks. globalisaatio
Mielenosoitus
Rauhanomainen, luvanvarainen tapa ilmaista julkisesti mielipiteensä. Mielenosoitukseen ei tarvita poliisin lupaa, mutta tilaisuudesta on tehtävä poliisille ennakkoilmoitus.
Nuorisovaltuusto
Vaaleilla valittava nuorten valtuusto, joka toimii kaupungin- tai kunnanvaltuuston rinnalla. Päätehtävänä tuoda nuorten toiveita ja näkemyksiä kunnan päättäjille sekä tehdä aloitteita erilaisiksi nuorten hankkeiksi.
Oppilaskunta
Kaikki koulun (peruskoulu, lukio, ammattikoulu jne.) oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jota edustaa oppilaskunnan hallitus.
Osallistaminen
Osallistaminen on osallisuuden rinnakkaismuoto, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kuntalaisille päin tapahtuvaa toimintaa
Osallisuus
Periaate, jonka mukaan kuntalaisella on voitava olla mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa sallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Osallistuminen tapahtuu alhaalta, ruohonjuurelta ylöspäin, se on mahdollisuuksien hyödyntämistä eri tavoin.
Ostopalvelut
Julkisen hallinnon ostopalvelut tarkoittavat lähinnä niitä toimenpiteitä, joilla kunnat ja muut viranomaiset ostavat paitsi viranomaisten itsensä tarvitsemia palveluita, erityisesti kuntalaisten tarvitsemia palveluita silloin, kun viranomainen ei toteuta palvelua itse oman henkilökunnan voimin. Ostopalvelu voi olla lähes mikä tahansa kunnan tarjoama palvelu erilaisista toimistopalveluista erikoissairaanhoidon palveluihin. Ostopalveluina ei voida kuitenkaan toteuttaa viranomaistoimintoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttämistä. Ostopalveluja koskevat hankinnat toteutetaan noudattaen julkisista hankinnoista annettua lakia. Vastuu palvelun järjestämisestä säilyy ostopalveluissa kuitenkin kunnalla.
Otto-oikeus
Otto-oikeudella voidaan tehty päätös ottaa uudelleen käsiteltäväksi ylempään toimielimeen. Otto-oikeutta voivat käyttää kaupunginhallitus ja lautakunnat sekä niiden puheenjohtajat, kaupunginjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija.
Palautus
Esityslistalla olevaan asiaan halutaan lisäselvityksiä ja se palautetaan uuteen valmisteluun.
Palveluseteli
Palveluseteli on eräs vaihtoehtoinen väline toteuttaa kunnallisia palveluja. Kunta voi antaa kuntalaiselle tai muulle asiakkaalle palvelusetelin (vanhusten taksiseteli ym.), jota käyttäen hän voi hankkia tarvitsemansa palvelun valitsemaltaan palvelun tuottajalta. Kunta osallistuu kustannuksiin palvelusetelin osoittaman euromäärän mukaisesti ja asiakas maksaa tämän yli menevän osuuden omavastuuseen liittyen.
Pormestari
Pormestari on kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa johtavana vaihtoehto kunnanjohtajalle. Pormestari on valtuuston valitsema luottamushenkilö. Pormestari toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestariksi voidaan valita myös sellainen henkilö, joka ei ole valtuutettu tai joka ei ole vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin. Pormestari voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Pormestarin lisäksi kunnassa voi olla apulaispormestareita.
Puolue
Aatteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Pöydälle pano
Kun asia pyydetään pöydälle, siirtyy asian käsittely enemmistön päätöksellä samansisältöisenä seuraavaan kokoukseen. Eri toimielimissä on erilaisia käytäntöjä siihen, riittääkö pöydälle jättämiseen yhden henkilön esitys vai tarvitaanko lisäksi kannatus.
Ryhmäkokous
Eri puolueiden epävirallinen kokous ennen varsinaista kunnanvaltuuston, -hallituksen tai lautakunnan kokousta, jossa etukäteen keskustellaan kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Sananvapaus
Kansalaisen oikeus sekä ilmaista vapaasti mielipiteensä että saada vapaasti tietoa.
Sosiaaliasiamies
Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien edistämisestä huolehtii sosiaaliasiamies. Kunnilla on vastuu järjestää sosiaaliasiamiehen palvelut. Sosiaaliasiamies voi hoitaa tehtäviään joko yhden tai useamman kunnan alueella. Sosiaaliasiamies toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä.
Sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi muun muassa tiedottamalla asiakkaan oikeuksista, neuvomalla asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa sekä avustamalla häntä muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle.
Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle
Strategia
Strategia voidaan määritellä organisaation toiminnan punaiseksi langaksi tai tieksi kohti määriteltyä tavoitetta. Sanalla tarkoitetaan myös strategia-asiakirjaa.
Subsidiariteettiperiaate
Ks. läheisyysperiaate
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. (Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita).
Suora toiminta
Pyrkimys vaikuttaa käyttämällä esineisiin tai ihmisiin kohdistuvia pakkokeinoja tai väkivaltaa
Syrjäytyminen
Jääminen yhteiskunnan tärkeimpien rakenteiden (koulutus, työpaikka, asunto, oma sosiaalinen verkosto) ulkopuolelle. Syrjäytyminen voi johtua useista syistä, ja jokaista syrjäytymistilannetta pitää tarkastella erikseen. Toisaalta syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä tiedetään, ja niitä hallitsemalla syrjäytymistä voidaan ehkäistä.
Talousarvio
Tulevan vuoden talousarviosuunnittelu käynnistyy hallintokunnissa kulumassa olevan vuoden alkupuolella. Hallintokuntien talousarvioesitykset käsitellään lautakunnissa loppukesästä. Alkusyksystä hallintokuntien esitykset tulevat suunnitteluosastolle valmisteluun. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion loppuvuodesta.
Tiedoksi antaminen
Päätös tiedotetaan esim. pöytäkirjaotteella aina aloitteenlaatijalle ja muille asianosaisille.
Tietoyhteiskunta
Yhteiskuntamalli, jossa elinkeinoelämä ja viestintä perustuvat tietotekniikan sovelluksiin
Tilaaja-tuottajatoimintatapa
Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon organisoimista siten, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho (esim. kunta, yhteistoiminta-alue). Tuottajana voi toimia joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio.
Ns. sisäisessä tilaaja-tuottajatavassa tilaaja ja tuottaja ovat molemmat saman kunnan organisaatiossa. Esimerkkejä tällaisesta ovat mm. sopimusohjaus ja tulossopimusmalli. Ns. ulkoisessa tilaaja-tuottajatavassa kunta toimii tilaajana. Tuottajina toimivat joko kunnalliset osakeyhtiöt, kuntayhtymät, toiset kunnat, yritykset tai kolmas sektori.
Ulkoistaminen
Kunnallispoliittinen linjaus (strateginen päätös ), jolla kunta tai muu julkishallinnon viranomainen luopuu joidenkin tehtävien omatoimisesta tuotannosta ja siirtää osan käytännön palvelu- tai muista tehtävistään vastaisuudessa yksityisten yritysten tai ns. kolmannen sektorin toimijoiden hoidettavaksi. Käytännössä tämä tapahtuu ostopalveluiden muodossa. Ulkoistaminen voi kohdistua sekä kunnan lakisääteisiin että vapaaehtoisesti hoidettavakseen ottamiin tehtäviin. Lakisääteisten kohdalla kunnalla on ns. järjestämisvastuu eli kunnan tulee huolehtia siitä, että laissa määrätyt tehtävät tulevat hoidetuiksi. Tavanomaisesta hankintatoimesta ulkoistamissopimukset eroavat usein siinä, että ulkoistamisessa palvelun tarjoaja kytketään usein tiiviimmin osaksi ostajan toimintaprosesseja mm. antamalla tietoa ostajan toiminnasta ja menetelmistä.
Valmistelija
Ks. Esittelijä
Valmistelu
Päätettäväksi tulevien asioiden valmistaminen äänestystä tai muuta päätöksentekoa varten.
Valtuustoryhmä
Valtuustoryhmät koostuvat puolueen paikallisen hallinnon (esim. kunnallisjärjestön) edustajista, puolueen kaupunginvaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Käytännössä eri puolueilla on erilaisia kokoonpanoja.
Verkkodemokratia
Kansalaisten liittäminen päätöksentekoprosessiin internetiä ja/tai muita tietoverkkoja käyttämällä.
Viranhaltija
Kuntaan virkasuhteessa oleva henkilö, joka toimivaltansa rajoissa tekee päätöksiä.
Vuorovaikutustaito
Kyky toimia viestintätilanteessa vastapuolen ja tilannetekijät huomioivalla tavalla.
Yhdistys
Rekisteröity yhteisö, joka pyrkii ilmoittamiinsa päämääriin laillisin keinoin.
Yksityistäminen
Kunnallispoliittinen päätös, jolla kunta luopuu kokonaan (vaiheittain tai yhdellä kertaa) jostain palvelun tai toiminnan tuottamisesta tai järjestämisestä (esim. siivoustoiminta ja kiinteistönhoito) jättäen sen yksityisten kaupallisten markkinoiden hoidettavaksi. Kunta ei voi yksityistää sille lailla määritettyjä tehtäviä. Yksityistämisen jälkeen kunnalla ei ole enää vastuuta kyseessä olevasta toiminnasta. Yksityistäminen voi tapahtua mm. myymällä toimintaa hoitavan yhtiön koko osakekanta halukkaille yksityisen sektorin toimijoille. Esimerkkinä voidaan mainita kuntien omistamien sähköyhtiöiden osakekannan myyntitapaukset.
Äänioikeus
18 vuotta täyttäneen oikeus paitsi äänestää vaaleissa, myös asettua niissä ehdokkaaksi; tapa jakaa kansalle kuuluvaa valtaa demokraattisessa yhteiskunnassa.