Kun kuntalaisaloitteen tekee vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa. Lisäksi valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Keskimäärin 8,8 aloitetta vuodessa
Kuntalaisaloitteiden määrä on noussut 6,8:sta 8,8:aan vuodesta 2005 vuoteen 2011. Yleensä aloitteiden määrä nousee valtuustokauden loppua kohden.
Kuntalaisaloitteiden määrä on keskimäärin sitä suurempi mitä asukasmäärältään suuremmasta kunnasta on kyse. Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuonna 2011* keskimäärin 2,4. Yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 71 aloitetta.
Kuntakohtaiset erot vaihtelevat suuresti tehtyjen aloitteiden määrän osalta, myös samankokoisten kuntien välillä.
Kuntalaisaloitteita laidasta laitaanKuntalaisaloitteet käsittelevät yleisimmin teknisiä palveluita. Aloitteiden aiheina ovat muun muassa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidasteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot ja liikuntapaikat.
Koulutus-, sivistys-, kulttuuri-, ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia ja kirjastoautoja.
Sosiaali- ja terveystoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja.
Myös kuntaliitosten selvittäminen on ollut usein aloitteen aiheena joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä.
Kuntaliitto on selvittänyt, kuinka aktiivisesti
kuntalaiset ovat tehneet aloitteita. Liitteenä olevassa tiedostossa on
tarkempia tietoja muun muassa kuntalaisaloitteiden määristä ja
sisällöstä.