|
 | Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä. |
 | Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä.
Vuonna 1793 vahvistetun vaakunan mukainen. Mela kuvaa hyvää luonnonsatamaa, joka oli aiheena kaupungin perustamiseen. Lehvä viittaa mahdollisesti Bladh-suvun nimeen. Suvun kaksi vaikutusvaltaista jäsentä, isä ja poika, hankkivat silloiselle kylälle sekä kaupungin oikeudet että tapulikaupungin arvon.
Vanhan vaakunan pohjalta A.W. Rancken |
 | Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti. |
 | Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven vasemmassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3+3+3+2.
Perustana 1652 kaupungille vahvistettu sinetti; tunnus viittaa kaupungin sijaintiin meren rannalla. Uudelleen piirtänyt Olof Eriksson |
 | Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. |
 | Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava.
Vaakuna-aihe on peräisin 1600-luvulla käytetystä pitäjäsinetistä, joka kuvasi paikkakunnan senaikaista elinkeinoa (metsästystä). |
 | Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. |
 | Sininen alue, jonka poikki kulkee aalto ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa.
Maalahden kunnanvaltuusto päätti 28.5.1981, että uudella Maalahden kunnalla tulee olla uusi vaakuna. Kunta muodostettiin yhdistämällä kuntainliitoksessa 1.1.1973 kunnat Bergö, Maalahti ja Petolahti, sekä siirtämällä kuntaan 1.1.1975 alkaen Pohjois-pirttikylä Närpiön kunnasta. Kunnan vaakuna symbolisoi kunnan eri osia ja niiden välistä yhteistyötä, saaristoa sekä säästäväisyyttä ja huolta tulevaisuudesta. Kun Maalahden pitäjä perustettiin Karl IX:n perustuskirjalla 9. lokakuuta 1607, otettiin käyttöön oma sinetti. Sinettiä säilytettiin huolellisesti kolmen lukon takana, joiden avaimia eri henkilöt - maalahtelaiset, sulvalaiset ja kirkkoherra - säilyttivät. Tästä tulevat kolme lukkopeltiä. Tämän päivän kuntaan kuuluvat kolme aikaisempaa alkuperäistä kuntaa sekä osia neljännestä. Jotta kunta toimisi kokonaisuutena, vaaditaan yhteistyötä kunnan eri osien välillä. Lukkopellit voidaan nähdä kunnanosien Maalahti, Petolahti ja Pohjois-pirttikylä symbolina, kun taas aalto kuvastaa Bergön saaristoa. Lukot symbolisoivat myös säästäväisyyttä ja huolta tulevaisuudesta. Tämä symboliikka sisältyy myös alkuperäisen Maalahden kunnan vaakunaan. |
 | Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. |
 | Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. |
 | Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa.
Paitsi että ohrantähkä symbolisoi maanviljelystä, sen kolme osaa edustaa myös kolmea alkukuntaa (Pedersöre, Ähtävä ja Purmo) ja naularistit kolmea itsenäistä seurakuntaa. |
 | Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. |
 | Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät.
Uudelleen piirtänyt Gunnar Clément |
 | Vaasan kaupungin tunnus perustuu Vaasan vaakunaan. Vaakunan kuva-aihe - vaasain suvun tunnus - periytyy vuodelta 1611. Tuolloin kaupungille annettiin hallitsijasuvun oma Vaasa-nimi. Vaasain tunnuskuvasta esiintyy moninaisia tulkintoja: turnajaiskeihään kärki, rynnäkkörisukimppu, liljavaltikka, sulkatöyhtö, viljalyhde, nuoliviini, jne. Aiheita on myös esitetty muodoiltaan vaihtelevina. Vaasan vaakunan nykymuoto on säilynyt samankaltaisena vuodesta 1918; tällöin vaakunaan liitettiin vapaudenristi muistoksi ajasta, jolloin Vaasa oli maan pääkaupunkina. |
 | Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. |
|
|