Kunnilla on ystävyyskuntia runsaat 1 400 yli 40 maassa, joista suurin osa on Pohjoismaissa, Virossa, Venäjällä, Saksassa ja Unkarissa. Viime aikoina uusia yhteyksiä on luotu varsinkin Kiinaan.
Kunnat osallistuvat alueellisten ja toiminnallisten järjestöjen ja verkostojen toimintaan sekä partnereina EU:n ohjelma- ja projektiyhteistyöhön. Yhteistoiminnan ja verkottumisen kautta vaihdetaan kokemuksia ja tietoa, kehitetään hallintoa ja demokratiaa, ratkaistaan ympäristöongelmia ja luodaan edellytyksiä yritysten yhteistyölle.
Monet maakuntien liitot ovat Euroopan aluejärjestöjen ja verkostojen aktiivia jäseniä. Ne ovat solmineet yhteistyösopimuksia erityisesti Itämeren, mutta myös muiden maiden alueiden kanssa.
Kuntien järjestöt
Kunnat ovat jäseninä erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä, mm. eurooppalaisten suurkaupunkien Eurocities-järjestössä tai Itämeren kaupunkien yhteistyöjärjestössä (Union of the Baltic Cities). Ystäväkuntatoiminta on laajentunut myös EU-hankkeisiin ja EU-rahoitukseen tähtäävään yhteistyöhön. Monilla kunnilla on kansainvälistymisstrategioita, joita toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja seudun kuntien kanssa.
Kunnallishallinto on edustettuna EU:n Alueiden komiteassa, jossa Suomella on valtuuskunta. Kuntayhteistyötä tehdään myös Euroopan neuvostossa, jossa kokoontuu erityinen kunnalliskonferenssi.
Maakuntien järjestöt
Maakunnilla on yhteistyömaakuntia ulkomailla. Lisäksi maakunnat ovat jäseninä kansainvälisissä järjestöissä kuten Euroopan alueiden liitossa (AER), Merentakaisten alueiden liitossa (CPMR) ja Euroopan raja-alueiden liitossa (AEBR).
Kuntaliitto
Suomen Kuntaliiton kautta kunnat ovat yhteydessä Pohjoismaiden vastaaviin kunnallisiin järjestöihin. Kuntaliitto kuuluu Kansainväliseen kunnallisliittoon (UCLG), jolla on oma Euroopan osasto (CEMR).