Suomen ja EU:n aluepolitiikan mukainen kehittäminen edellyttää valtion sekä kuntien, seutukuntien ja maakuntien yhteistyötä. EU tukee myös valtioiden rajat ylittävää alueiden yhteistyötä, jota korrdinoi kolme maakunnan liittoa. Suomen omassa aluepolitiikassa korostetaan muutaman suurimman kasvukeskuksen lisäksi kymmenien erikokoisten ja -tyyppisten aluekeskusten verkoston kehittymistä.
Maakuntien liitot muodostuvat kunnista. Aluekehitysviranomaisina liitot huolehtivat yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, maakuntaohjelmien valmistelusta ja niiden toteutuksen seurannasta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta. Ne vastaavat maakuntakaavoitusta sekä hoitavat kuntien sopimia vapaaehtoisia tehtäviä.
Seutuyhteistyö on yhä monipuolisempaa ja yleisempää. Seudullinen yhteistyö voi koskea mm. maankäytön suunnittelua, elinkeinopolitiikkaa, liikenne- ja tietoliikennejärjestelmiä, ympäristönhoitoa ja muita palvelualueita.
Elinkeinopolitiikka
Kunnat harjoittavat elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa turvatakseen alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa. Elinkeinopolitiikka on laaja-alaista elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämistä kaupunkikeskustojen kehittämisestä teknologiakeskuksiin ja yritysten aloitusneuvonnasta yritysten verkottumishankkeisiin.
Aktiivista elinkeinopolitiikkaa voi olla myös julkisten palvelujen kehittäminen yksityisen tuotannon kautta tai kunnan osallistuminen paikkakunnan tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen yhteistyössä yritysten kanssa.
Elinkeinopolitiikasta on tullut yhä enemmän koko kuntaorganisaation tehtävä. Sen hoito on organisoitu monin eri tavoin mm. elinkeinoyhtiöiden ja -yhtymien, uusyrityskeskusten tai yrityshautomoiden avulla. Kunnat hoitavat myös maaseutuelinkeinoviranomaistehtävinä EU-tukien hallinnointia. Monet kunnat ovat mukana yrityskummitoiminnassa, jolla vahvistetaan paikallista yritystoimintaa.
Työllisyys
Työllisyyspolitiikka on viime vuosina lähentynyt elinkeinopolitiikkaa, vaikka sen keskeisintä aluetta on edelleen työttömyyden hoitaminen eri tavoin.
Keinoina ovat mm. nuorten työpajat ja kumppanuushankkeet. Uutena toimintamuotona ovat yhteispalvelupisteet, jossa kunnan, työvoimahallinnon ja Kelan toimenpiteitä räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeista lähtien.