Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri
- tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja.
- vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta.
- huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.
Kotikunnan on huolehdittava siitä, että henkilö saa sairastuessaan tarpeellisen hoidon. Perustuslakimme mukaan
"julkisen vallan on turvattava ... jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä."
Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään.
Sairaanhoitopiirit erisuuruisia – sairaalat tärkeitä alueensa väestölle
Sairaanhoitopiirejä on 20, joista suurimman - Helsingin ja Uudenmaan - väestöpohja oli vuoden 2012 lopussa lähes 1 563 000 asukasta ja pienimmän - Itä-Savon – vajaat 45 000 asukasta. Jäsenkuntien määrä vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Jäsenkuntia on vuoden 2013 alusta vähimmillään 4 Itä-Savossa sekä 6 Kymenlaaksossa ja Länsi-Pohjassa - enimmillään 29 Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Sairaanhoitopiirillä on sairaala tai sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. Suomalaisista reilu neljännes eli yli 1,7 miljoonaa käyttää vuoden aikana sairaanhoitopiirien sairaaloiden palveluja. Lähes kaikki maassamme syntyvät vauvat syntyvät sairaanhoitopiirien sairaaloissa. Leikkaustoimenpiteitä tehdään yli 380 000 vuodessa. Erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys on keskitetty sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Useilla alueilla myös terveyskeskusten yöaikainen ja viikonloppujen päivystys on keskitetty sairaalaan.
Suurimmassa sairaanhoitopiirissä henkilökuntaa oli vuonna 2012 lähes 22 000 ja sairaansijoja yli 2 900. Pienimmässä henkilökuntaa oli runsas 550 ja sairaansijoja 160. Sairaanhoitopiirien vuoden 2012 erikoissairaanhoidon toimintatuotot olivat 6 558 M€ ja toimintakulut yhteensä 6 381 M€. Toimintakuluista suurimman osuus oli noin 1 669 M€ ja pienimmän noin 74 M€.
Sairaanhoitopiirit uudistuneet ja uudistuvat
Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja muuttumassa. Etelä-Karjalassa, Itä-Savossa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa sairaanhoitopiiri on osa monitoimialaista kuntayhtymää. Monet sairaanhoitopiirit huolehtivat erityishuollon palveluista.
Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä – esimerkkinä neljää sairaanhoitopiiriä ja terveyskeskuksia palveleva Itä-Suomen laboratoriokeskus. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirin pohjalta ja sairaanhoitopiirien rajoja ylittäen. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin.
Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, etäkonsultaatiot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle.
Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet paljon sitten vuoden 1991, jolloin viimeisetkin sairaanhoitopiirit aloittivat toimintansa. Uudistumisvauhti ei hidastu myöskään tällä vuosikymmenellä.
Työterveyshuolto sekä yksityiset lääkäriasemat täydentävät terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien muodostamaa sairaanhoidon palvelujärjestelmää.