Tiivistelmä
Jätehuollon järjestäminen ja hoitaminen ovat aiheuttaneet polemiikkia mökkiläisten ja haja-asutuksessa asuvien taholta kun jätelakia on saatettu voimaan. Arvostelun kohteena on ollut varsinkin vaatimus, jonka mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Myös kuntien perimät maksut jätehuollon järjestämisestä ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä. Muutos ennen jätelakia vallinneeseen tilanteeseen verrattuna olikin melkoinen kun lähtökohtana oli usein verovaroilla tuotettu “ilmainen” jätehuoltopalvelu ja tavoitteena täyskatteinen jätehuollosta aiheutuvien kulujen perintä. Kunnat ovat kyllä ryhtyneet perimään jätehuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia täyskatteisina, mutta porrastaen ja viiveellä. Kun rahat eivät ole riittäneet täyspainoiseen jätehuoltopalveluun, sen tasosta on jouduttu tinkimään.
Alkuperäinen jätelaki ei asettanut erikseen määriteltyjä vaatimuksia jätehuollon palvelutasolle. Niinpä se ei useinkaan täyttänyt jätteen haltijoiden toiveita. Asukkaat kokivat jätehuoltomaksut verotuksen jatkeeksi varsinkin haja- ja loma-asutuksessa, jossa on totuttu toimimaan omatoimisesti. Jätepisteiden sijoittelu ja tarjoamat palvelut eivät ole innostaneet asukkaita käyttämään jätepisteitä asianmukaisesti. Jätehuollon parantamista pyrittiin tukemaan julkaisemalla v. 1997 opas haja-asutusalueiden jätehuollosta mutta se ei parantanut tilannetta riittävästi. Sittemmin katsottiin tarpeelliseksi myös muuttaa jätelakia ja laatia tämä opas, joiden avulla kunnat voisivat suunnitella ja toteuttaa haja- ja loma-asutuksen jätehuollon palvelutason parantamista järjestelmällisesti.
Haja- ja loma-asutuksen jätehuoltoa koskevia säännöksiä uudistettiin v. 2004 tuottajavastuusäännösten uudistamisen yhteydessä. Uusissa säännöksissä edellytetään riittävän palvelutason tarjoamista jätteen haltijoille. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. mahdollisuutta luovuttaa erilaisia jätteitä uudelleen käyttöön tai hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi.
Palvelutason parantamista ilmentää myös jätteen keräyspisteiden sijoittaminen yleisten kulkureittien varrelle kohtuullisesti saavutettavaan paikkaan.
Tämän oppaan tarkoitus on konkretisoida uusia vaatimuksia ja opastaa siten kuntien viranomaisia haja- ja loma-asutuksen jätehuollon suunnittelussa ja parantamisessa. Opas kuvaa mm. erilaisia jätehuollon palvelutasoja ja periaatteita, joilla palvelut hinnoitellaan sekä jätteiden omatoimisen käsittelyn edellytyksiä.