Nouseva toimiala, palvelumuotoilu on keskeisessä osassa Helsingin kaupungin Yritysmyönteinen kumppani –hankkeessa, jossa kolmen eri palvelukokonaisuuden käytännön toimintaa muokataan palvelumuotoilukonsulttien avulla tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Näin strategia yhdistyy käytännön prosessien kehittämiseen ja klusterikehitykseen yhdistäen hallintokuntarajat ylittävät toimintamallit public-private partnershipiin.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: Palvelumuotoilu auttaa Helsinkiä kääntämään kuntapalvelut käyttäjästä ohjautuvaksi
Käyttäjälähtöinen kehitystoiminta ei kosketa vain yksityistä sektoria. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä. Kuntapalveluissa tämä merkitsee mm. painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyyteen, asukkaiden mukaan tuomista palveluja koskevaan päätöksentekoon ja palvelumuotoilun käyttöönottoa. Muotoilu tekee kehittämisestä käyttäjäkeskeisempää ja auttaa Helsinkiä luomaan parempia palveluita.
Palvelutuotannon kääntäminen käyttäjästä ohjautuvaksi edellyttää kaupunkikonsernilta reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Yksi kaupunkikonsernin johtamisen keskeisistä tavoitteista onkin osaoptimoinnin välttäminen.
Käyttäjälähtöisyys on Helsingin strategiaohjelman keskeinen menestystekijä
Kasvavista palvelutarpeista, talouden tiukkenemisesta ja tulevasta työvoimapulasta seuraa julkiselle sektorille vaatimus tuottaa palvelut aikaisempaa tehokkaammin, innovatiivisemmin ja laadukkaammin. Näihin vaatimuksiin Helsinki on pyrkinyt varautumaan kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa. Hyväksytty strategia on ensimmäinen laatuaan. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle 2009–2012.
Helsingin päämääränä on tuottaa jatkossa nykyistä käyttäjälähtöisempiä palveluja. Kaupunkikonsernissa panostetaan mm. uuden palvelukulttuurin luomiseen, palveluverkon ja -valikoiman kehittämiseen sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Lisäksi vuorovaikutusta ja asukkaiden osallisuutta halutaan vahvistaa.
Kaikki tämä pitää kuitenkin tehdä rajallisin voimavaroin ja niin että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Talouden taantumaan Helsinki vastaa ottamalla merkittävästi lainaa ja pitämällä menot kurissa. Työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti kunnallisverotuloissa. Verotulojen rajusta vähenemisestä johtuen Helsinki joutuu leikkaamaan toimintamenojaan tulevina vuosina. Vallitsevassa taloustilanteessa talouden tasapainosta halutaan huolehtia ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parantaa.
Laatukriteerien ymmärtäminen ja kustannustietoisuus tukevat kaupungin päätöksentekoa ja antavat perustan valita järkevimmät ja kokonaistaloudellisesti edullisimmat palvelujen tuotantotavat.
Muotoilun avulla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijäksi
Helsinki haluaa olla käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Kansallisen innovaatiopolitiikan valmistelussa palvelumuotoilu on tunnistettu yhdeksi käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajaksi. Design-käsite on laajenemassa perinteisestä esineiden ja tuotteiden muotoilusta monitahoisten vuorovaikutteisten järjestelmien, palvelujen muotoiluun.
Helsinki nimettiin 25.11.2009 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungiksi (World Design Capital). Haun yhteydessä on korostettu, että muotoilu käsittää myös julkiset palvelut ja prosessit. Helsingin kehittäminen muotoilun suunnannäyttäjänä sisältyy myös kaupungin strategiaohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan.
Palvelutoimiala kantaa Helsinkiä
Helsinki on ensimmäisenä kuntana Suomessa kilpailuttanut ja käyttänyt palvelumuotoilijoita kehittämishankkeessaan. Mikäli tulokset kokeilusta ovat myönteisiä, Helsingin kannattaa jatkossa hyödyntää palvelumuotoilua myös muissa palvelujen kehityshankkeissa.
Kuntapalvelujen muotoiluprojektit vahvistavat alueen palvelumuotoiluosaamista. Liike-elämän palveluyritysten välityksellä palvelumuotoilukokeilut leviävät myös yksityiselle palvelusektorille, jossa 55 % alueen yrityksistä toimii. Investoimalla palvelumuotoiluun Helsinki voi samanaikaisesti sekä kehittää oman palvelutuotantonsa laatua ja tuottavuutta että tukea palveluvaltaisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja sitä kautta kansainvälistä kilpailukykyämme.