KuntatutkimusJulkaisut

Kirjassa kuvataan sekä tieteellisten että käytännöllisten artikkelien kautta esteitä, mahdollisuuksia ja esimerkkejä tapauksista, joissa yhteisöt on otettu mukaan palvelujen luomiseen ja nuorten osallistamiseen.

Raportissa kuvataan kuntien välisiä eroja ja muutoksia henkilöstön työelämän laadussa, strategisessa henkilöstöjohtamisessa ja henkilöstömäärissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana 2005–2012.

Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa (Kuntakehto) -hankkeen tutkijaryhmä tarkastelee kuntien kehittämisen nykytilan ongelma-alueita sekä esittää niihin ratkaisumalleja.

Raportissa tarkastellaan koulutuksen järjestämistä, koulutuspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, taloudellisuutta ja palvelutasoa Paras-hankkeen aikana.

Tutkimuksessa selvitetään kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä strategisen tason, organisaatiotason ja toiminnallisen tason näkökulmista 40 ARTTU-tutkimuskunnassa Paras-hankkeen aikana.

Nettobudjetointi, ylivuotinen budjetointi, osallistava taloussuunnittelu, tuottavuus- ja tulosmittareiden käyttö, ohjelma- ja prosessibudjetointi, asiakaslähtöisten palveluohjelmien tavoitteiden ja keinojen sitominen talousarvion määrärahajakoon – mitä vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja on budjetoinnin kehittämiseksi entistä kannustavammaksi? Aloitteessa esitellään erilaisia budjetoinnin ja kannustuksen malleja sekä poimitaan esille niistä kaikkein lupaavimmat mahdollisuudet kuntakentälle ajatellen kannustamista.

Hanna Vakkalan väitöstutkimuksessa tarkastellaan psykologista johtamisorientaatiota kuntaliitosten ja kuntien yhteistyön tapauksissa. Tutkimuksessa tuodaan esiin ihmisten johtamisen, yksilöllisten muutoskokemusten sekä esimiesten ja alaisten välisten psykologisten sopimusten merkitys. Tutkimus osoittaa psykologisen johtamisorientaation eli ihmisläheisen johtajuuden tarpeen uudistuvissa kuntaorganisaatioissa.

Miten perusrakennepalvelut rahoitetaan, mitä kunnan kannattaa itse omistaa, miten operointi toteutetaan? Mikä merkitys on seudullisella yhteistyöllä samoin kuin yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa?

Kuntien ja valtion väliset olosuhteet ovat muuttuneet entistä moni­mutkaisemmiksi, ennakoimattomimmiksi ja hallitsemattomimmiksi. Toimintaympäristön muutosten vuoksi myös kunta-valtio-suhdetta on arvioita uudelleen. Tutkimuksessa pureudutaan kunta-valtio-suhteeseen luottamuksen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää sitä, missä määrin kunnat luottavat sekä kunnallishallintoon että valtioon.

Acta-väitöskirja. Kuntajohtaminen ammattina on juuri nyt erityisen haastavaa. Tässä tutkimuksessa johtamisen kehittymistä lähestytään hyvän johtamisen viitekehyksen ja johtamiskäyttäytymisen sijasta itse johtajan näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää johtajana kehittymisen ilmiötä johtajan näkökulmasta. Johtajat itse saivat kertoa, mikä on merkityksellistä heidän kehittymiselleen johtajana ja suhteessa mihin johtaja kehittyy. Tutkimus tuo uusia näkökulmia siihen, mihin johtamisen kehittämisessä kannattaisi kiinnittää huomiota.

Julkaisu käsittelee maankäytön suunnitteluyhteistyön ja yhdyskuntarakenteiden kehitystä Paras-hankkeen aikana viidellä kaupunkiseudulla: Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Turku ja Vaasa.

Kehittämistyö kunnissa on moninaista. Se pitää sisällään käytännön työtä kehittäviä pienehköjä projekteja, verkostoista nousevia isoja kehittämisprojekteja sekä strategisia hankkeita. Nopeutuvissa toimintaympäristömuutoksissa kuntien on pidettävä huolta siitä, että kehittämisellä rakennetaan pitkäjänteisesti kunnan tulevaisuutta – se ei ole vain ajankohtaisten haasteiden ja ongelmien käsittelyä. Tutkimusraportissa esitellään Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, Kuntaliiton ja Työsuojelurahaston toteuttaman Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa (Kuntakehto) -hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aineisto on kerätty Jyväskylän, Lahden, Mikkelin, Tampereen ja Turun kaupungeista.

Raportissa tarkastellaan ARTTU-tutkimuskuntien taloudessa tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla 2000-2011.

Toimiva johtaminen on oleellinen osa kunnan menestystä ja sen merkitys kasvaa kuntien kamppaillessa monimutkaistuvien haasteiden kanssa. Toimintaympäristön moninaiset muutokset haastavat kuntia kehittämään johtamisen kokonaisuutta. Tällöin huomio kiinnittyy myös poliittiseen johtamiseen, joka on tärkeä osa itsehallinnollisen kunnan johtamista.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan kuntajohtamista kunnanjohtajien näkökulmasta, keskeisenä käsitteenä johtamisen liikkumavara. Tutkimus nostaa esiin kuntajohtamiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä sekä todentaa kuntajohtamisen moniulotteisuutta. Tämän moniulotteisuuden taustalla ovat mm. kuntaorganisaation ja koko kuntayhteisön muuttuvat vuorovaikutussuhteet ja -rakenteet, johon vaikuttavat laajemmat, aina kunta-valtiosuhteeseen saadda ulottuvat elementit.

Kunnalliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat kuntauudistusten keskeisiä toimijoita. Päätökset kunnan tulevaisuuden valinnoista tehdään kuntien valtuustoissa. Raportti perustuu syksyllä 2010 toteutettuun laajaan luottamushenkilö- ja viranhaltijakyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 456 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 40 kunnasta. Raportissa analysoidaan kuntapäättäjien käsityksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, kunnallisesta päätöksenteosta sekä kunnallisen toiminnan kehittämisestä? Miten paljon Paras-uudistus on muuttanut kunnallista arkea? Kokevatko luottamushenkilöt voivansa vaikuttaa päätöksentekoon? Miten eri puolueiden kuntapäättäjät suhtautuvat kuntarakenteeseen, palveluyksiköiden kokoon ja palveluseteleihin?

Arviointia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kehittämispotentiaalista kunnissa ARTTU-ohjelman tutkimusten havaintojen pohjalta.

Kuntien sosiaalipalveluissa on meneillään varsin laajoja ja monialaisia uudistuksia. Uudistukset näkyvät jo johtajien työssä ja myös heidän ammattinimikkeensä vaihtelevat: apulaiskaupunginjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, peruspalvelujohtaja, palvelujohtaja, tilaajajohtaja. Johtajan työtä määrittävät sekä kuntaorganisaatioiden monet uudistukset että johdettavan työn monialaisuus ja moniammatillisuus.

Julkaisussa tarkastellaan seutukaupunkeja ja niiden kehittämisedellytyksiä maantieteen, hallinnon, paikallistalouden, nuorisotutkimuksen ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmista. Lopuksi esitetään menetelmä, jossa rakennettuun ympäristöön kätkeytyviä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kaupungin yleisessä kehittämisessä.

Kirjassa tarkastellaan hyvinvointipalvelujärjestelmän johtamista ja kehittämistä sekä tuottavuuden että innovaatioiden näkökulmista. Kirjassa esitetään myös käytännön toimenpide-ehdotuksia hyvinvointipalvelujärjestelmän johtamisen kehittämiseksi.

Raportissa selvitetään sosiaali-, terveys- ja koulutoimen henkilöstön työelämän laatua ja kuvataan PARAS-uudistuksen alkuvaiheen tilannetta 40 tutkimuskunnassa. Tutkimus perustuu vuoden 2009 henkilöstökyselyyn ja sisältää vertailuja KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmassa vuosina 1995, 1998 ja 2003 toteutettujen vastaavien kyselyjen tuloksiin.

Urbaani poliittistaloudellinen tutkimus kaupunkipolitiikan tavoitteista Yhdysvalloissa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa jatkaa ja syventää kaupunkipoliittista keskustelua aikaisempien Suomen Kuntaliiton kaupunkipoliittisten tutkimuksen pohjalta – nyt politiikan oikeudenmukaisuuden ja eri edunsaajien näkökulmista.

Raportti Toimi 2010 -verkostohankkeen tuloksista Haminassa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kemissä, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Tampereella.

Julkaisussa kuvataan prosessilähtöisen organisaation muodostamista ja rakentamista sekä prosessijohtamisen yleisiä periaatteita sovellettuna kunnallishallintoon. Julkaisussa esitellään Kuopion, Jyväskylän, Kempeleen, Tampereen, Kouvolan, Järvenpään ja Punkaharjun kunnissa tehtyjä uudistuksia ja tulevaisuuden haasteita.

Julkaisu haastaa lukijansa pohtimaan, onko meillä Suomessa varaa rapauttaa kunnallinen itsehallinto. Mikä merkitys itsehallinnollisesti vahvoilla kunnilla voisi olla siinä kamppailussa, jota suomalainen yhteiskunta käy selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista? Mitkä ovat kunnalliseen itsehallintoon kohdistuvat uhat ja mahdollisuudet toimintaympäristön nopean muuttumisen vuoksi?

Kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutus palveluja koskevassa päätöksenteossa ja niiden uudistamisessa. Tutkimuksen aiheena on julkisen sektorin käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta. Sen tavoitteena on kuvata miten palvelujen käyttäjät osallistava avoin innovaatiotoiminta on hyödynnettävissä kuntien palvelujen kehittämisessä.

Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna 2008. Tutkimusraportti on osa Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) ja perustuu syksyllä 2008 tehtyyn laajaan kuntalaiskyselyyn kaikkiaan 65 kunnassa.

Tutkimus kuntien palveluhankintojen kilpailuttamisessa esiintyvistä ongelmista ja niiden syistä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä ongelmia kuntien palveluhankinnoissa esiintyy, mistä ongelmat johtuvat sekä sitä, missä palveluissa ongelmia esiintyy.

Julkaisussa pohditaan miten ja millaisin edellytyksin voitaisiin vahvistaa kansalaisten osallistumista suomalaisen julkisen sektorin päätöksentekoon ja kehittämiseen.

Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arviointi käsittelee Nivalan, Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin kuntien alueelle rakennettua yhteistoiminta-alueorganisaatiota ja alueella sovellettua ohjaus- ja johtamisjärjestelmää.

Raportissa tarkastellaan kuntarakenteen muutosta sukupuolten edustuksen näkökulmasta. Sukupuolten edustuksella viitataan sekä kuntien luottamuselinten että viranhaltijajohdon sukupuolijakaumaan. (326 kB)

Tutkimus on rahoituspoliittinen arvio siitä, kuinka hyvin suomalainen nykyiseen kuntarahoitukseen perustuva rahoitusmalli mahdollistaa väestön odotettavissa olevaan sairastamiseen perustuvan rahoituksen suunnittelun.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa lisää luottamushenkilöiden arvopohjaista päätöksentekoa ja käynnistää arvokeskustelun päätösten halutuista vaikutuksista. Suosituksen ja siihen liittyvän oppaan tarkoitus on vahvistaa kuntien päätöksenteon ennakoivaa ja kokonaisvaltaista huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa.

Tutkimus Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun hierarkkisten ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen ja niiden konsernijohtamisen muutoksista 1993-2006.

Väestön ikääntyminen ja samanaikainen työikäisten ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa haasteita työvoimavaltaiselle hyvinvointipalveluiden tuotannolle. Mikäli palvelutuotannon tuottavuutta ei pystytä kasvattamaan, hyvinvointipalveluiden järjestämiseen joudutaan suuntaamaan yhä kasvava osuus kokonaistuotannosta.

Raportissa tarkastellaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksen lähtöasetelmia kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökulmasta.

Tutkimusraportissa, joka on toteutettu osana Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU), analysoidaan ARTTU-ohjelmassa mukana olevien tutkimuskuntien taloutta Paras-uudistuksen lähtötilanteessa.

Etsitkö uudenlaista tapaa kehittää kuntasi toimintaa? Matkaopas uudistumisen tielle tarjoaa sinulle uuden tavan nähdä kuntasi monesta eri näkökulmasta.

Julkaisussa tarkastellaan vahuspalvelujen, lapsiperheiden palvelujen sekä perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen organisaatiorakenteita, palvelujen käyttöä ja kokemuksia palvelujen saatavuudesta ja laadusta Paras-hankkeen ensimmäisten vuosien aikana.

Kirjassa kuvataan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen perustamiseen johtaneita tapahtumia sekä valmistelun työvaiheita, työskentelymenetelmiä ja muita yksityiskohtia.

Tutkimus syventää tietoa kasvukunnan johtamisesta.

Raportti löytää monia tehokkaita tuottavuutta parantavia toimia, muun muassa palveluverkkojen tarkastelun, hankintojen tehostamisen ja tukipalvelujen keskittämisen.

Tutkimusraportissa kuvataan kuntademokratian ja -johtamisen ajankohtaisia teemoja kuntalaisten, kuntaorganisaatioiden sekä kuntajohtamisen näkökulmista.

Perinteisen suomalaisen yhteiskunnan "lintukoto"-ajattelun aika on ohi. Erilaiset yhteiskunnan ja kuntien toimintoihin liittyvät uhkakuvat ovat lisääntyneet.

Tutkimuksessa arvioidaan pormestarimallin, tilaaja-tuottaja -mallin sekä asiakaslähtöisen prosessimallin käyttöönottoa Tampereen kaupungissa.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa koko ajan.

Tutkimusraportissa tarkastellaan uutta julkista johtamista sekä tiedon ja tietämyksen johtamisen haasteita.

Julkisten palvelujen tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen on ollut keskeisenä tavoitteena 1990-luvun alusta lähtien.

Julkaisu on arviointi ympäristöterveydenhuollon uudistustyön sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Ympäristönäkökulmia Tampereen kaupungin toimintaan. Kun kaupunki kasvaa, ympäristöön kohdistuvat paineet ovat kovat. Uusia asuinalueita kaavoitetaan ja rakennetaan, liikenne lisääntyy ja viheralueet ovat intensiivisessä käytössä.

Viestinnän arviointi auttaa kehittämään kunnan strategista johtamista, viestinnän suunnittelua ja toteutusta sekä vuorovaikutusta henkilöstön, median ja sidosryhmien kanssa.

Kunta on yhtä lähellä kuntalaista kuin puhdas vesi. Kunnan tulee kohdata kuntalaiset myös kriisissä. Aina kriisi ei tapahdu yhtäkkisesti, vaan se kehittyy. Ennakoinnista ja varoitussignaalien havaitsemisesta on tullut kriisijohtamisessa entisestä tärkeämpää, koska verkkojulkisuus nostaa ongelmat heti esiin.

Kuntaliitokset ovat kytkeytyneet varsin vahvaksi osaksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on rohkaista kuntia toteuttamaan useamman kunnan välisiä liitoksia eli niin sanottuja monikuntaliitoksia.

Kunta-alalla on tällä hetkellä käynnissä muutosprosessi, jossa kuntaorganisaatioista on rakentumassa yhteistoimintaan perustuvia verkosto-organisaatioita.

Yksi este kuntien tuottavuuskehityksen tiellä on ollut yhteisen kielen puuttuminen. Kuntatuottavuus-hanke pyrki korjaamaan tämän puutteen. Tulokset on raportoitu tässä julkaisussa.

Kaupunkimainetutkimus käsittelee ensimmäistä kertaa suomalaisten kaupunkien maineen rakennetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelussa ovat suomalaisen suurkaupunkipolitiikan kohteet Helsingistä Lappeenrantaan.

Olemme siirtyneet tieto- ja verkostoyhteiskuntaan, jossa julkisiin organisaatioihin kohdistuu sekä parempaa tuottavuutta että uusiutumista korostavia vaatimuksia. Miten nämä toimintaympäristön odotukset sovitetaan yhteen, ja miten uudistuksista tulee arkipäivää?

Tämän tutkimuksen tavoitteina on kehittää tuotekohtaiset kustannuslaskentamallit Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantoyksiköille ja arvioida tuotantoyksikön tuotteiden vaikuttavuutta ja kehitettävä kustannuslaskentamalleja tutkimuksessa asetettavien kriteerien pohjalta.

DEMO on kaksiosainen lautapeli.

Acta-julkaisusarja on Suomen Kuntaliiton tutkimustoiminnan julkaisusarja kuntien nykytilasta ja kehityksestä. Sarjassa ilmestyy vuosittain vähintään 9 kunta-alaa monipuolisesti käsittelevää julkaisua. Sarja tarjoaa viimeisintä, soveltavaa tutkimustietoa kunnista sekä ennakoi kuntien toimintaympäristön tulevia muutoksia. Julkaisut sisältävät ruotsin- ja englanninkielisen tiivistelmän.