Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tarvinneet toimiakseen jatkuvasti lisää henkilöstöä. Vuoden 2008 lopussa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli 364 200 henkilöä. Koko Suomen mittakaavasta tarkasteltuna useampi kuin joka seitsemäs työllinen oli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Vuosien 2000–2008 aikana kasvu on ollut noin 15.3 % luokkaa eli noin 54 600 henkilöä. Työikäisten työllisten määrät huomioiden tämä kasvuvauhti on jatkuessaan tulevaisuudessa haasteellinen.
Sosiaalipalveluissa työllistämistarpeet ovat olleet mittavammat kuin terveyspalveluissa. Sosiaalipalveluissa kasvua on ollut 21.1 % eli noin 32 400 henkilöä. Terveyspalveluissa kasvu on ollut 14.2 % eli noin 22 200 henkilöä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä sairaalapalveluissa työskentelee 54 % eli noin 96 500 henkilöä. Sosiaalipalveluissa kaksi suurta ryhmää ovat olleet vanhusten palvelut (vanhainkodit, palvelukodit sekä kotipalvelut) ja lasten päivähoito, joissa oli yli kolme neljäsosaa koko sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Sosiaalipalveluiden henkilöstön määrän kasvu vuosina 2000–2008 johtui erityisesti vanhusten palveluiden kasvusta; osuus kasvusta kyseisinä vuosina oli kolme neljäsosaa.
Tarkasteltaessa vuosina 2000–2008 henkilöstön muutoksia ammattiryhmittäin huomataan, että sosiaalitoimessa johdon määrä on hieman laskenut. Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveystoimen johdon määrä vuonna 2008 oli noin 3 500 henkilöä, josta sosiaalipuolen osuus oli reilu 3 000. Muutos sosiaalitoimessa vuoteen 2000 verrattuna oli noin 500 johtajaa. Terveyspalveluiden puolella johdon määrässä ei ole suurta muutosta. Lisäksi muita johtamista sisältäviä tehtäviä on syntynyt lisää.
Lääkärien lukumäärä on kasvanut yli 2 000 työntekijällä vuodesta 2000. Vuonna 2008 kokonaisluku oli 15 380 lääkäriä. Sosiaalipuolella lääkärien lukumäärä on pysynyt suunnilleen samana (noin 200 lääkäriä), kasvu onkin kohdistunut erityisesti terveyspalveluiden puolelle.
Sosiaalityöntekijöiden ja vastaavien asiantuntijoiden lukumäärä vuonna 2008 oli 5 570 henkilöä. Määrä on laskenut vuodesta 2000 noin 2 000 henkilöllä. Vähennys on kohdistunut erityisesti sosiaalipuolen töihin, terveyspalveluissa sosiaalityöntekijöiden määrät ovat pysyneet samoina.
Sairaanhoitajien määrä on noussut vuodesta 2000 yli 15 000 henkilöllä, samoin sosiaalialan ohjaajien ja kasvattajien. Vuonna 2008 sairaanhoitajina työskenteli noin 50 000 ja sosiaalialan ohjaajina ja kasvattajina noin 20 000 henkilöä.
Alla olevasta taulukosta löytyy sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset henkilöstömuutokset lukumäärinä ja prosentteina.
Taulukko: Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö vuosina 2000 ja 2008
|
2000 |
2008 |
LKM |
% |
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä |
309 600 |
364 200 |
54 600 |
17.6 |
Terveyspalvelut |
156 200 |
178 400 |
22 200 |
14.2 |
Sairaalapalvelut |
82 200 |
96 500 |
14 300 |
17.4 |
Muut lääkäripalvelut (sis. hammashoidon ja kunnall. tk:t) |
64 800 |
69 100 |
4 300 |
6.6 |
Muut terveydenhuoltopalvelut |
9 200 |
12 900 |
3 700 |
40.2 |
Sosiaalipalvelut |
153 400 |
186 000 |
32 400 |
21.1 |
Vanhusten sosiaalipalvelut |
57 100 |
81 300 |
24 200 |
42.4 |
Lasten päivähoito |
59 300 |
62 500 |
3 200 |
5.4 |
Kaikki muu sosiaalitoiminta |
37 000 |
42 000 |
5 000 |
13.5 |
Sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön keski-ikä on jonkin verran yli 43 vuotta. Noin 17 prosenttia henkilöstöstä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 65 vuoden iän. Sosiaali- ja terveystoimen johto sekä ylihoitajat ovat keski-iältään korkeimmat. Sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat ovat nuorimpia ammattiryhmiä.
Yksityisen palvelun osuus on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2008 henkilöstöstä valtaosa, noin kolme neljäsosaa (74,5 %) työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä työskenteli noin 14 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia henkilöstöstä.
Raportin kuvaama tarvittavan henkilöstön määrällinen kasvuvauhti sekä painopistealueet, jotka erityisesti tarvitsevat työllistä työvoimaa, haastavat miettimään uusia mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä näiden palveluiden erilaisia toteuttamisen malleja. Kehittäminen on kaikkien yhteinen velvollisuus, sille täytyy saada tilaa ja mahdollisuus. Eikä unohtaa sovi, että erinomaisia tuloksia syntyy erityisesti alan ammattilaisten arjen kehittämistyössä.
Lisätietoja raportista saa Reijo Ailasmaalta, raportti löytyy osoitteesta
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/henkilosto_palvelut