Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatussa kyselyssä 94 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, että lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty tai tekeillä. Vastaajien mukaan 175 kunnassa eli lähes 90-prosenttisesti laadintaa ohjaa monialainen yhteistyöryhmä. Lisäksi monialainen yhteistyöryhmä on mukana suunnitelman toimeenpanon johtamisessa 80 prosentilla vastanneista kunnista.
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 55 prosentissa vastanneista kunnista. Valmistelu oli kyselyajankohtana kuitenkin vielä kesken ainakin 56 kunnassa, mikä on 28 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista. Suunnitelman laadinta-aika on useimmiten ollut yhdestä kahteen vuoteen. Yhteinen valmisteluprosessi on sitouttanut yhteisiin tavoitteisiin sekä edistänyt yhteistyötä, vastuita ja työnjakoja.
Lähes 90 % vastanneista kunnista (175) arvioi, että kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi laadittu lakisääteinen suunnitelma perustuu laaja-alaiseen yhteiseen valmisteluprosessiin, johon ovat osallistuneet eri ammattialojen edustajia, yhteistyötahoja ja kunnan päätöksentekijöitä. Yhteistyöprosessin kuluessa on syntynyt yhteinen kokonaisvaltainen käsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja palvelujen toimivuudesta sekä tarvittavista kehittämistoimista.
Myönteisestä yleiskuvasta huolimatta ilmeni, ettei kunnilla välttämättä ole enää kokonaiskäsitystä kuntansa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta. Moni kunta siirsi kyselyyn vastaamisen yhteistoiminta-alueille, koska kyselyssä tarvittava tieto löytyy ainoastaan yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueena vastanneita oli kahdeksan. Koska keskeisin osa lasten ja nuorten peruspalveluista hoidetaan edelleen kunnassa, kunnalla tulee olla tietoa asioiden tilasta kunnassa.
Kuntalaisille suunnitelman valmistelusta ja sen sisällöstä ei juuri tiedoteta: 85 prosenttia ilmoitti, ettei ajankohtaista tietoa suunnitelman toteutumisesta löydy kunnan nettisivuilta. Suunnitelma oli saatavissa kunnan nettisivuilta ainoastaan 40 prosentilla vastanneista kunnista. Muunlainen tiedottaminen yhteistyökumppaneille, kuntalaisille, vanhemmille sekä lapsille ja nuorille tapahtuu suurimmaksi osaksi kerran tai harvemmin kuin kerran vuodessa. Esimerkiksi lapsille ja nuorille ei tiedoteta lainkaan 23,5 prosentissa vastanneista kunnista. Vaikka lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen valmisteluprosessiin on ollut heikohkoa, näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat hyvin, mikäli heille annetaan siihen mahdollisuus.
Pienten alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten osalta hyvinvoinnin tilanne on hyvä tai erittäin hyvä kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Pientä huolta kannettiin 13-20 –vuotiaista. Eniten huolta aiheuttivat lasten ja nuorten psyykkinen terveys ja hyvinvointi sekä vanhemmuus.
Lapsiin liittyvistä huolista mainittiin useimmin oppimisvaikeudet ja päihteiden käyttö sekä lapsen tai nuoren vähäinen kiinnostus osallistua hänen arkeaan koskeviin ratkaisuihin. Nuoriin liittyviä huolenaiheita olivat erityisesti mielenterveys, nuorisotyöttömyys sekä aikuistuneiden jo täysi-ikäisten nuorten elämäntilanne. Ongelmia aiheuttavat myös lapsiperheiden arjen kuormittavuus sekä perheristiriidat. Vanhempiin liittyvinä huolina esiin nousivat vanhemman jaksaminen, vanhemmuustaidot, vanhemman ja nuoren vuorovaikutuksen pulmat, vanhemman päihteiden käyttö ja mielenterveys sekä toimeentulovaikeudet.
Peruspalvelut ja ehkäisevä toiminta tuotetaan pääosin kunnan omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Palvelujen ostaminen lisääntyy selvästi erilaisissa tukipalveluissa ja erityisesti raskaammissa ns. korjaavissa palveluissa, joista pienin osa enää tuotetaan vain kunnan omana toimintana. Tämä asettaa haasteet palvelutuottajien verkoston johtamiselle sekä palvelujärjestelmän toimivuuden seurannalle ja arvioinnille kunnassa ja kuntien yhteistoimintarakenteissa.
Tutkimusaineiston perusteella suunnitelma huomioidaan hyvin yhteistyön kehittämisessä: 65 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Samalla 62 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että kehittämistoimet vastaavat hyvin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. Ehdotetut kehittämistarpeet on otettu huomioon yli puolessa kunnista (56 prosenttia). Sen sijaan vain 31 prosenttia arvioi, että suunnitelma huomioitiin hyvin lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Määrärahoissa ja henkilöstöresursseissa suunnitelman arvioitiin tulleen hyvin huomioonotetuksi ainoastaan 26 prosentin mielestä. Keskeisimpänä syynä pidettiin kunnan heikkoa taloustilannetta.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien arviointi
Suunnitelman toimeenpano on vastuutettu eri toimialoille 92 prosentissa vastanneista kunnista. Suunnitelman seurantaa ja arviointia varten on asetettu tai aiotaan asettaa erityinen monialainen yhteistyöryhmä 63 prosentissa vastanneista kunnista. Avovastauksella selvitettiin miksi tällaista erityistä seuranta- ja arviointiryhmää ei ole asetettu. Pääosin tämän kuvattiin johtuvan siitä, että sama monialainen yhteistyöryhmä, joka toimeenpanee ja johtaa suunnitelmaprosessia, myös seuraa ja arvioi koko kunnan tasolla suunnitelman toteutusta. Myös lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto mainittiin seuranta- ja arviointitahoina.
Alla olevassa kuviossa esitetään myöntävästi vastanneiden osuudet Kaste-alueittain.
Hieman yli kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista ilmoitti, että tarkastuslautakunta arvioi tarkastussuunnitelmansa mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toimeenpanoa.
Kyselyssä kysyttiin myös toteutetaanko suunnitelman valmistelussa lapsivaikutusten arviointia, eli arvioidaanko millaisia vaikutuksia eri ratkaisuilla on lapsiin ja nuoriin. 64 kuntaa - 35 prosenttia vastanneista - ilmoitti, että suunnitelman valmistelussa toteutuu lapsivaikutusten arviointi. Vastanneista 62 prosenttia arvioi, että lapsivaikutusten arviointi ei ollut vakiintunut toimintatapa ja 16 prosenttia vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lapsivaikutusten arviointi oli vakiintunut tapa.
Suunnitelmasta raportoidaan kyselyn mukaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä, mutta suunnitelman toteutumisesta tiedotetaan hyvin harvatempoisesti: kerran tai harvemmin kuin kerran vuodessa. Kunnissa aiottiinkin parantaa tiedottamista, erityisesti lapsille, nuorille ja vanhemmille suunnattua tiedottamista. Kunnan nettisivujen käyttö säännölliseen tiedottamiseen suunnitelman toteuttamisesta oli vähäistä
Seuraavassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa haluttiin vastausten mukaan lisätä lasten, nuorten ja vanhempien, järjestöjen ja seurakunnan suoraa osallistumista. Henkilöstöresurssia arvioitiin tarvittavan lisää valmisteluun, tiedottamista aiottiin parantaa ja toivottiin saatavan käyttöön paremmat indikaattorit suunnitelman toteutumisen seurantaan ja arviointiin. Suunnitelman seurannan ja arvioinnin vastuista ja työnjaoista arvioitiin tarvittavan selkeämmät sopimukset eri toimijoiden kesken ja suunnitelmatyötä toivottiin kiinnitettävän enemmän arkeen.