Ikääntyneen väestön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi vanhusneuvostot voivat tehdä esityksiä, aloitteita sekä antaa lausuntoja asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten elämän ja selviytymisen kannalta.
Vanhusneuvostot osallistuvat esimerkiksi ikääntymispoliittisen strategian laatimiseen ja seuraavat strategian toteutumista kunnassa sekä ovat mukana kehittämishankkeissa. Vanhusneuvostot ovat tehneet aloitteita ja antaneet lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön sekä liikuntaan ja virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
Vanhusneuvostot ovat osallistuneet paikkakunnalla kaikille avoimien vanhusfoorumien, luentotilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Vanhusneuvoston jäsenet ovat osallistuneet ikäihmisten palveluoppaiden ja tapahtumakalenterien tekoon. Vanhusneuvostot ovat tiedottaneet omasta toiminnastaan sekä käynnistäneet keskustelua ikäihmisiä kiinnostavista asioita tiedotusvälineissä.
Vanhusneuvoston asettaminen on kunnille vapaaehtoista. Kun vanhusneuvoston asemasta ei säädetä lainsäädännössä, organisointi on kunnan vapaasti harkittavissa. Yleensä kunnissa vanhusneuvostolle on hyväksytty toimintasääntö, jossa määritellään vanhusneuvoston tehtävät ja kokoonpano. Vanhusneuvosto laatii myös toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä antaa toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta.
Yleensä kunnanhallitus asettaa ja valitsee vanhusneuvostot. Vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläis- ja muiden järjestöjen edustajia sekä kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä eri toimialoilta. Puheenjohtajana vanhusneuvostossa on useimmiten eläkeläisjärjestön edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä.
Kun kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa myös toiminnan rahoituksesta. Toimintaan varattu määräraha kattaa yleensä toiminnasta aiheutuvat kulut ja ainakin jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut.