Sisällysluettelo:
Omaishoidon tukea sai vuoden 2010 aikana noin 37 500 henkilöä, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 65 %, 18–64 -vuotiaita 21 % ja 0–17-vuotiaita 14 %. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia on 37 000, joista 50 % on 65 vuotta täyttäneitä.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta kunnassa. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja hoitopalkkioihin ja palveluihin.
Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa.
Hoitopalkkio
Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on 1.1.2012 lukien vähintään 364,35 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 728,69 euroa kuukaudessa, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.
Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Indeksitarkistus on 1.1.2012 lukien 3,03 %.
Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu 1.8.2011 alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden 3,03 prosentin korotus tehdään 1.1.2012 lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. (STM Kuntainfo 9/2011)
Palvelut hoidettavalle
Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito tai lyhytaikainen laitoshoito.
Omaishoitajan tukeminen
Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yh-teydessä. Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö.
Omaishoitajalle järjestettävä vapaa
Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Kunta voi harkintansa mukaan järjestää edellä mainituille sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille vapaapäiviä enemmän kuin kolme vapaapäivää kuukaudessa sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunta voi järjestää vapaapäiviä ja virkistysvapaita myös muille kuin sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille.
Lakisääteisten vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Hoitopalkkion maksaminen muiden vapaapäivien ajalta on kunnan päätettävissä. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaiden aikana.
Sijaishoito omaishoitajan vapaan aikana
Omaishoidon tuesta annettuun lakiin on lisätty säännös sijaishoidosta omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana. Uuden 1.8.2011 voimaan tulevan 4 a §:n mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajan on täytettävä omaishoidon tuesta annetun lain 3 §:n 3 kohdan edellytykset eli hoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Sijaishoito voidaan järjestää tällä tavoin, jos omaishoitaja siihen suostuu. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide. Järjestelyn on myös arvioitava olevan hoidettavan henkilön edun mukainen.
Lain 4 a §:n 2 momentissa säädetään niistä seikoista, joista sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa on sovittava. Näitä ovat sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrä ja maksutapa, toimeksiantosopimuksen voimassaolo sekä tarvittaessa muut sijaishuoltoa koskevat seikat. Tarvittaessa on myös sovittava sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen kuten omaishoitajan. Kunnan on päätettävä sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista. Sijaishoitaja rinnastuu työoikeudellisen asemansa sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturvan osalta omaishoitajaan.
Tarvittaessa kunta voi määritellä perusteet sijaishuoltajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kustannusten korvaukset ovat pääsääntöisesti veronalaista ansiotuloa. Lisätietoa kustannuskorvausten verotuskohtelusta on saatavissa vuoden vaihteessa 2011–2012 annettavasta Verohallinnon yhtenäistämisohjeesta sekä työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöoppaasta.
Sijaishoito on yksi tapa järjestää omaishoitolain 4 §:n 1 momentin tarkoittamia omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä. Sijaishoidon avulla voidaan myös järjestää myös muita omaishoitajan vapaapäiviä tai virkistysvapaita. Muita tapoja omaishoitajan vapaiden järjestämiseen ts. hoidettavan hoidon järjestämiseen hoitajan vapaan aikana ovat hoito kunnan itse toteuttamien palvelujen avulla, hoidon ostaminen muilta palveluntuottajilta ja palvelusetelin antaminen hoidon järjestämiseksi. Kunta määrittää mitä tapoja kunnassa käytetään omaishoitajan vapaan järjestämiseen.
Sijaishoitajan kanssa tehtävä toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi. Jos sopimus on voimassa vuodenvaihteessa, hoitopalkkion määrää tarkistetaan omaishoidon tuesta annetun lain 6 §:n mukaisesti. (STM Kuntainfo 5/2011)
Hoito- ja palvelusuunnitelma
Omaishoidon tuesta laaditaan hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää tiedot myös omaishoitajan hoitotehtävää tukevista sosiaalipalveluista. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.
Päätös omaishoidon tuesta
Omaishoidon tukea haetaan hoidettavana olevan henkilön kotikunnan sosiaalipalveluja tai omaishoidon tukiasioita hoitavasta yksiköstä. Omaishoidon tuen hakijana on hoidettava, jolle annetaan tuesta kirjallinen päätös. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Jos omaishoitajalle järjestetään omaishoitoa tukevia sosiaalipalveluja, myös hänelle annetaan palveluista päätös. Yksittäisen asiakkaan palveluista päättää yleensä sosiaalitoimen viranhaltija. Päätökseen tyytymättömällä asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta päätökseen.
Omaishoitosopimus
Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, joka sisältää tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, hoitajan oikeudesta lakisääteiseen vapaaseen sekä hoitajan muiden vapaapäivien ja virkistysvapaiden järjestämisestä sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus laaditaan toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaisena.
Omaishoitajat eivät ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajien eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Kunnan on järjestettävä omaishoitajille tapaturmavakuutuslain 57 § 1 momentissa tarkoitettu niin sanottu vapaaehtoinen tapaturmavakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta.
Omaishoidon tukea on käsitelty Kuntaliiton yleiskirjeessä 25/80/2005, 21.12.2005 sekä sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2005:30 Omaishoidon tuki – Opas kuntien päättäjille.