Väestön ikärakenteen muutos jatkuu siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Suhteellisesti eniten kasvaa 85 vuotta täyttäneiden osuus.
Elinympäristössä voi olla monia ongelmakohtia, jotka vaativat parantamista. Lähipalvelujen harveneminen ja vähäinen joukkoliikenne vaikeuttavat autottomien kuntalaisten elämää. Myös päivittäistavarakaupan keskittyminen suuryksiköiksi on ikääntyvien kannalta ongelmallista. Jalankulkureittien puutteellinen ylläpito ja valaistus aiheuttavat tapaturmariskejä etenkin talvisin. Levoton asuinympäristö rajoittaa ikäihmisten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Iäkkäät asuvat keskimääräistä useammin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa.
Edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle luodaan poliittisessa päätöksenteossa. Maapolitiikalla luodaan edellytykset hyvälle yhdyskuntarakenteelle. Kunnan elinkeinorakenne ja palvelujen sijoittamispäätökset vaikuttavat lähipalvelujen saatavuuteen. Liikennemuotojen ja liikenneympäristön päätöksillä vaikutetaan ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijaintia koskevilla päätöksillä vaikutetaan ihmisten mahdollisuuksiin asua kotona
Elinympäristön muovaamiseen osallistuu moni toimija kuntaorganisaatiossa. Kaavoitus ja tekninen toimi vaikuttavat keskeisimmin yhdyskuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaali- ja terveystoimessa on paljon sellaista tietämystä, joka on tärkeää hyvän elinympäristön kehittämisen kannalta. Kuntaorganisaation sisäisen yhteistyön parantaminen on usein avainasemassa iäkkäille hyvän elinympäristön luomisessa. Myös vanhusneuvostot ja järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Rakennetun ympäristön kehittäminen on osa kunnan ikä- tai vanhuspolitiikan strategiaa. Strategiatyö tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteistyölle, jossa maankäytön ja rakentamisen tavoitteet sovitetaan yhteen vanhuspoliittisten näkökohtien kanssa. Esteetön ja helppokulkuinen asuinympäristö on hyvä kaikille kuntalaisille.