Kustannusten matala kasvu ilmenee Kuntaliiton selvityksistä, joissa on verrattu suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2007 aiempiin vuosiin.
Vantaalla terveydenhuollon kustannukset laskivat
Selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia ja 15 keskisuurta kuntaa, joukossaan Kainuun maakuntayhtymä. Eniten terveydenhuollon kustannuksia on hillinnyt Vantaa, jossa kustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna yli prosentilla, kun palkkojen ja hintojen nousu jätetään huomiotta.
Helsingin terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2007 edelleen muita kaupunkeja korkeammat. Ero muihin on kuitenkin tasoittunut, sillä Helsingissä kustannukset ovat pysyneet reaalisesti vuoden 2002 tasolla. Kasvua vuodesta 2006 oli 0,2 prosenttia.
Suurten kaupunkien joukossa myös Kotkassa terveydenhuollon kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla, reaalikasvua oli 0,1 prosenttia.
Keskisuurten kuntien joukossa Rauman ja Porvoon terveydenhuollon reaalikustannukset alenivat edellisvuodesta, edellisen 0,8 ja jälkimmäisen 0,2 prosenttia. Raisio, jonka kustannukset ovat useana vuonna peräjälkeen olleet vertailukuntien pienimmät, kasvatti eniten kustannuksiaan vuodesta 2006.
Haasteena vanhusten ympärivuorokautinen hoito
Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto ovat 2000-luvulla rasittaneet yhä enemmän kaupunkien taloutta. Kustannusten kasvu on merkinnyt myös näihin palveluihin suunnattua lisäpanostusta.
Vuonna 2007 terveydenhuollon kustannuskasvu hidastui samalla kun voitiin nähdä merkkejä siitä, että kuntien haasteena on nyt vanhusten ympärivuorokautinen hoito. Terveyskeskuksen laitoshoidon kustannukset kasvoivat suurissa kaupungeissa 6,5 prosenttia ja sosiaalitoimessa annettavat laitos- ja siihen rinnastettavat palveluasumispalvelujen kustannukset peräti 12,8 prosenttia.
Erikoissairaanhoidon kustannuskasvu on nyt jo toisen peräkkäisen kerran hillitympää kuin muun terveys- ja vanhuspalvelusektorin. Suurten kaupunkien erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat vuodesta 2006 keskimäärin 2,3 prosenttia.
Väestön palvelutarpeet vaikuttavat kustannuksiin
Kun tarvetekijät otetaan huomioon nousevat Espoon terveydenhuollon kustannukset asiakasta kohden Helsingin kustannuksia suuremmiksi ja Järvenpään kustannukset kolmanneksi suurimmiksi.
Tarvetekijöiksi lasketaan muiden muassa asukkaiden tulotaso, työkyvyttömyystiedot, ahtaasti asuvien osuus, kuolleisuus ja muuttoliike. Espoossa terveydenhuollon tarpeet ovat selvästi keskimääräistä pienemmät.
Keskimääräistä suurempi palvelutarve oli Kemissä ja Kainuun maakuntakuntayhtymässä. Kainuun terveydenhuollon kustannukset tarvevakioituina olivat pienimmät koko 25 vertailukaupungin joukossa.
Päivähoito- ja esiopetus kalleinta
Keskisuuret kunnat ovat vertailleet terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Vertailu osoittaa, että eri toimintamuodoista lasten päivähoito ja esiopetus vievät suurimman osan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista, 16,8 prosenttia. Osuus on hieman suurempi kuin erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon. Päivähoitoon ja esiopetukseen menee kunnissa keskimäärin 497 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja somaattiseen laitoshoitoon 456 euroa asukasta kohti.
Kaiken kaikkiaan keskisuurten kuntien vertailussa vuonna 2007 sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat 2874 euroa asukasta kohti. Vertailukunnista suurimmat kustannukset olivat Järvenpäässä, 3099 euroa asukasta kohti, pienimmät Raisiossa, 2628 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat Rovaniemellä ja Salossa, pienimmät Raumalla ja Keravalla.
Kustannusvertailut vuosittaisia
Kuntaliitto on tehnyt vuosittaisen kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kaupungeille vuodesta 2000 lähtien. Näissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa annettu ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailu laajennettiin nyt neljättä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin, jolloin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
Vertailussa käytetty ikävakiointi tekee kaupunkien kustannukset keskenään vertailukelpoisiksi. Menetelmää käytetään, koska väestön ikärakenne vaikuttaa palvelujen käyttöön ja kustannusten muodostumiseen. Lisäksi kustannuksia on suhteutettu myös arvioituun palvelujen tarpeeseen, koska tarvetekijät vaihtelevat kaupunkien välillä.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
Keskisuurten kaupunkien vertailussa ovat Joensuu, Järvenpää, Kemi, Kerava, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Salo ja Sipoo. Lisäksi vertailussa on mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kotka on mukana myös suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa.