Pääkaupunkiseudun kuntien terveydenhuollon palveluntarpeisiin suhteutetut kustannukset olivat edelleen suurten ja keskisuurten kaupunkien korkeimmat, selviää Kuntaliiton selvityksestä, jossa on verrattu suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon menojen kehitystä.
Suurten kaupunkien kustannusten keskimääräinen nousu oli 5,8 prosenttia. Vuonna 2004 muutos oli 5,2 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2003 4,4 prosenttia. Suurten kaupunkien kustannusten reaalinousu palkka- ja hintatason nousun vaikutukset poislaskettuna oli keskimäärin 2,8 prosenttia. Keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset nousivat vuonna 2005 noin 6,5 prosenttia, joka vastaa 2,9 prosentin reaalinousua.
Kustannusten kasvu ei johdu merkittävästi väestön ikääntymisestä
Terveyskustannukset ovat nousseet kuutena viimeisenä vuonna. Kustannusten nousu merkitsee terveydenhuoltoon suunnattua lisäpanostusta.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2005 yli 3 miljardia euroa. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2005 jo puolet kokonaiskustannuksista. Vanhusten kustannukset ikäryhmän asukasta kohden ovat kuitenkin nousseet jonkin verran hitaammin kuin kokonaiskustannukset asukasta kohden.
Vain noin puolitoista prosenttia vuosittaisesta lisäyksestä selittyy väestön ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Muita selittäviä tekijöitä ovat palvelujen määrän, sisällön ja suoritekustannusten muutokset. Hoitotakuu lisäsi palvelujen tarjontaa ja vaikutti kustannusten kasvuun.
Menoista puolet perusterveydenhuoltoon ja puolet erikoissairaanhoitoon
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kokonaiskustannukset jakautuivat melko tasaisesti perusterveydenhuoltoon (49 prosenttia) ja erikoissairaanhoitoon (51 prosenttia).
Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista laitoshoidon osuus oli 57 prosenttia ja avohoidon osuus oli 43 prosenttia. Kaupunkien välillä oli selviä eroja siinä, miten ne olivat painottaneet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuutta tai avo- ja laitoshoidon osuutta.
Keskisuurissa kaupungeissa koko sosiaali- ja terveydenhuollon keskimääräiset kustannukset olivat yhteensä 2 540 euroa asukasta kohti. Sosiaalitoimen osuus ilman vanhuspalveluita oli kolmannes kustannuksista. Päivähoidon ja esiopetuksen osuus oli 16 prosenttia. Kokonaisuudessaan lasten ja perheiden palveluiden osuus oli noin viidennes, joka oli samaa suuruusluokkaa kuin erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset.
Kaupunkien kustannusten erot pienenivät
Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat suurten kaupunkien korkeimmat, 1 874 euroa, ja Porin pienimmät, 1 587 euroa asukasta kohti koko maan ikärakenteen huomioivassa, ikävakioidussa vertailussa.
Keskisuurista kaupungeista Kemin kustannukset olivat vuonna 2005 suurimmat, 1 785 euroa, ja Raision kustannukset pienimmät, 1 406 euroa asukasta kohden.
Suurten kaupunkien väliset kustannuserot ovat kaventuneet vuosittain vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2005 kustannuksilta suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 254 euroa asukasta kohden, kun ero vuonna 2002 oli 428 euroa asukasta kohden laskettuna. Aikaisempina vuosina 1997 – 2001 erot kasvoivat.
Kustannusten nousu vaihteli huomattavasti kaupungeittain
Suurista kaupungeista vähiten kustannukset nousivat vuonna 2005 Jyväskylässä (1,1 prosenttia) ja Vantaalla (3,1 prosenttia). Eniten kustannukset kasvoivat Turussa (9,9 prosenttia) ja Kuopiossa (8,3 prosenttia).
Terveydenhuollon reaaliset eli deflatoidut kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 1997 vuoteen 2005 suurissa kaupungeissa keskimäärin 17,4 prosenttia. Eniten kustannukset ovat nousseet Tampereella (30,4 prosenttia) ja Turussa (24 prosenttia). Vähiten kustannukset ovat kasvaneet Oulussa (7,5 prosenttia), Jyväskylässä (10,3 prosenttia) ja Kuopiossa (10,6 prosenttia).
Keskisuurista kaupungeista Imatralla kustannukset nousivat vuonna 2005 niin vähän (1,3 prosenttia), että reaalinousu eli deflatoidut kustannukset alenivat edellisvuodesta. Myös Raision kustannusten kasvu oli vähäistä (1,4 prosenttia). Eniten ikävakioidut kustannukset kasvoivat Lohjalla (9,3 prosenttia) ja Mikkelissä (8,7 prosenttia).
Kustannusvertailut vuosittaisia
Kuntaliitto on tehnyt vuosittaisen kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kaupungeille vuodesta 2000 lähtien. Näissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailu laajennettiin nyt toista kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin, jolloin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, vaikka ne hallinnolliset ovat lähes kaikissa kaupungeissa yhdistetty, ovat kustannuksiltaan toisistaan riippumattomia. Lisäksi kaupunkien kustannusrakenteet eroavat toisistaan.
Vertailussa käytetty ikävakiointi tekee kaupunkien kustannukset keskenään vertailukelpoisiksi. Menetelmää käytetään, koska väestön ikärakenne vaikuttaa palvelujen käyttöön ja kustannusten muodostumiseen.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
Keskisuurten kaupunkien vertailuun osallistuvat Imatra, Joensuu, Kemi, Kerava, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Salo ja Vaasa. Lisäksi vertailussa on Kainuun maakunta kuntayhtymä. Vertailussa on mukana myös Kotka, joka on lisäksi mukana suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa.