Voimakkaimmin sekä suurissa että keskisuurissa kaupungeissa on lisätty psykiatrista avohoitoa, jonka kustannukset nousivat yli kymmenen prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Tämä merkitsee selkeää panostusta psykiatriaan, sillä avohoidon kustannusten kasvattaminen ei vähentänyt laitoshoidon kustannuksia vaan nekin kasvoivat. Suurissa kaupungeissa kasvu oli 3,1 prosenttia ja keskisuurissa kaupungeissa 4,2 prosenttia edellisvuodesta.
Suurten kaupunkien vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset nousivat myös keskimääräistä enemmän. Keskisuurissa kaupungeissa psykiatrian avohoidon lisäksi panostettiin hammashuoltoon, jonka kustannukset nousivat 8,6 prosenttia.
Terveydenhuollon kustannukset nousivat palkkoja ja hintoja kiivaammin. Kun kokonaiskustannuksista poistetaan palkkojen ja hintojen nousu, suurten kaupunkien terveydenhuollon deflatoidut kustannukset nousivat viime vuonna 2 prosenttia. Vuonna 2002 nousu oli 5 prosenttia. Keskisuurissa kaupungeissa nousu oli 3,3 ja edellisvuonna 4,1 prosenttia.
Erot eri kaupunkien välillä suuria
Terveydenhuoltoon käytetyt rahat vaihtelevat merkittävästi eri kaupungeissa. Koko maan ikärakenteen mukaan vakioidussa vertailussa Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat korkeimmat, 1754 euroa asukasta kohti vuonna 2003 ja suurten kaupunkien pienimmät Porin 1369 euroa. Keskisuurista kaupungeista Kemin kustannukset olivat 1627 euroa, Hämeenlinnan 1324 euroa ja pienimmät kustannukset Raisiossa, 1249 euroa. Kaikkien suurten ja keskisuurten kaupunkien keskimääräiset kustannukset olivat 1524 euroa asukasta kohti.
Suurissa kaupungeissa ikävakioitujen kustannusten nousu oli suurinta edellisvuoteen verrattuna Lahdessa, 12,1 prosenttia. Seuraavina olivat Kotka, 10 prosenttia, ja Vantaa, 9,3 prosenttia. Pienin nousu oli Helsingissä 1,9 prosenttia. Kun hintojen ja palkkojen nousu otetaan huomioon, Helsingin kustannukset alenivat 0,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Helsingin kustannusero muihin suuriin kaupunkeihin on vuonna 2003 selvästi kaventunut.
Keskisuurista kaupungeista suurimmat ikävakioitujen kustannusten nousut olivat Kemissä ja Imatralla, molemmissa yli 11,5 prosenttia. Pienintä kustannusten nousu oli Keravalla 0,3 ja Seinäjoella, 0,7 prosenttia.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kuntaliitto on tehnyt selvityksen vuosittain vuodesta 1996.
Kolmatta kertaa tehdyssä keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Mikkeli, Lappeenranta, Vaasa, Joensuu, Hämeenlinna, Porvoo, Rauma, Kajaani, Rovaniemi, Kokkola ja Imatra, Lohja, Kerava, Kemi, Raisio, Savonlinna, Seinäjoki ja Salo.
Terveydenhuollon kustannuksiin sisältyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalitoimen vanhusten ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu. Suurimmat kustannukset muodostuvat somaattisesta erikoissairaanhoidosta, jonka osuus kustannuksista on 40 prosenttia. Terveyskeskusten avohoidon ja laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista on 30 prosenttia. Muu ympärivuorokautinen hoito vanhainkodeissa ja palveluasunnoissa aiheuttaa kymmenesosan kustannuksista.
Vertailussa käytetty ikävakiointi tekee kaupunkien kustannukset keskenään vertailukelpoisiksi. Menetelmää käytetään, koska väestön ikärakenne vaikuttaa aivan olennaisesti palvelujen käyttöön ja kustannusten muodostumiseen.