sv       Tulosta | pdf

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2011

Tietojen lähde on Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat tulosteita kuntien Tilastokeskukselle toimittamista toiminta- ja taloustiedoista sekä THL:n tuottamista toimeentulotuen tiedoista.

Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtymän tai kuntayhtymien ja näiden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa on myös muita kuin oman sairaanhoitopiirin sairaalan/sairaaloiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eli ostoja yliopistollisilta keskussairaaloilta, toisilta sairaanhoitopiireiltä, yksityisiltä tai eräillä kunnilla oman erikoissairaanhoidon menoja. Sama pätee myös toimintoihin, joiden palveluja kunnat ostavat ulkopuolelta oman organisaationsa.  

Tietojen vertailua aikaisempiin vuosiin vaikeuttaa jossain määrin se, että esiopetus siirrettiin vuoden 2010 tilastoinnissa kokonaan opetustoimeen. Esimerkiksi vuonna 2009 esiopetuksen käyttökustannukset sosiaalitoimessa olivat Manner-Suomen kunnissa 36 €/asukas. 

Hyvin suuret muutokset tai poikkeamat selittyvät ainakin osin rakenteellisilla uudelleenjärjestelyillä, kunnan väestön palvelujen kysynnän vaihteluilla – ja osin myös yksittäisen kunnan tilastoon toimittamien tietojen muutoksilla tai virheillä.  

Niissä kunnissa, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa, kustannusten jako näiden kesken todennäköisesti ei ole kaikissa aivan yhtenevää. Näistä osassa on ollut vuosien mittaan myös yllättävän suuria muutoksia sekä muista poikkeavia toimintojen jakoja ja kustannusten kohdentamisia. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon erilaiset ratkaisut näkyvät myös nettomenojen kovin suurina eroina. 

Kainuun maakuntahallintokokeilu vaikuttaa siten, että Kainuun kunnat eivät ole saaneet vuosilta 2005 - 2011 raportoitua sosiaali- ja terveydenhuollon menoja – lukuun ottamatta lasten päivähoidon ja toimeentulotuen menoja. Näin ollen Manner-Suomen nettomenot on raportoitu ilman Kainuun tietoja.

 Oheisissa taulukoissa on helppokäyttöisessä muodossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä nettokustannuksia. Kunnat on ryhmitelty myös sairaanhoitopiireittäin, mikä helpottaa oman alueen kuntien tietojen silmäilyä. Tietoja on vertailtu oman sairaanhoitopiirin jäsenkuntien nettokustannusten keskiarvoon ja koko maan eli Manner-Suomen kuntien keskimääräisiin nettokustannuksiin. Mukana ovat myös hieman monipuolisemmin kantatiedot sekä euromääräisinä että prosenttiosuuksina.  

Aakkosjärjestyksessä esitettävien tietojen ohella on myös taulukoita, joissa tiedot esitetään nettokustannusten suuruuden mukaan laskevissa järjestyksissä toiminnoittain. Taulukoiden ikkunoissa on ”Ruudut kiinnitetty” siten, että Manner-Suomen rivi on koko ajan näkyvissä.  

Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja sairastuneille ja sairastaville eri kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee osin myös osaan sosiaalitoimen palveluista. 

On tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Esimerkiksi Luhangalla, Kuhmoisissa, Sysmässä, Puumalassa, Rautavaaralla, Savitaipaleella, Vesannolla ja Sulkavalla on väestössä ikäihmisiä suhteellisesti 3 - 4 kertaa enemmän kuin Limingassa, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Tyrnävällä. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 39 % suurempi ja HUSissa 20 % pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Jos toisessa kunnassa terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin on 1,5 ja toisessa alle 0,7, muuttavat tarvetekijät menojen keskinäisen suuruusvertailun tyystin toisensisältöiseksi.

 Limingassa, Tyrnävällä, Luodossa ja Lumijoella oli 0 – 6–vuotiaiden osuus väestöstä yli 14 % vuonna 2011 - ja vastaavasti Tervossa, Pelkosenniemellä, Hyrynsalmella, Pellossa, Puumalassa, Luhangassa, Posiolla ja Sulkavalla alle 4 %. Tämä luonnollisesti näkyy lasten päivähoidon menoissa. Nämä ovat vain esimerkkejä kuntien ja sairaanhoitopiirien erilaisuudesta.

 Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen/ikärakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät mm. perusterveydenhuollon nettomenoissa per asukas. Näistä ääripäitä edustavat Lounais-Hämeessä sijaitseva Jokioinen, joka käytti 241 €/asukas, ja Suomen päälaella sijaitseva Utsjoki, joka käytti 1 721 €/asukas.

Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston 2011 tiedote ”Kuntien menojen kasvu kiihtyi vuonna 2011 sisältää kaikkien 336 kunnan ja 164 kuntayhtymän käyttökustannusten ja -tuottojen tiedot vuodelta 2011. 

************ 

Kelan ”Terveyspuntarin indeksien ja karttasovellusten avulla voit vertailla väestön alueellisia sairastavuuseroja yhtenä vuotena. Tietoja ei pidä sen sijaan käyttää valittujen alueiden arvojen vertailuun eri vuosina. Terveyspuntarin kansantaudit -sovelluksen tiedot päivittyvät edellisen vuoden osalta helmikuussa ja sairastavuusindeksit toukokuussa”.
www.kela.fi/terveyspuntari

 Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos, THL, tuottaa vuosittain terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain.

Indeksejä ja tarvevakioituja menoja on syytä käyttää reaalimenojen rinnalla. Indeksit ja tarvevakioinnit auttavat suhteuttamaan ja ymmärtämään väestöltään erilaisten kuntien terveydenhuollon erilaiset nettotoimintamenot.

Sisältö tarkistettu:
28.11.2012 Punnonen Heikki

Lisätietoja

Avaa yhteystiedot
Heikki Punnonen
Kehityspäällikkö +358 9 771 2615
Heikki Punnonen Kehityspäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2615 
Faksi:
+358 9 771 2652 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
erikoissairaanhoidon kysyntä, tuotanto ja talous
ajantasaistiedot ja erillisselvitykset
organisaatiot ja rakenteet
 

 Liitteet

 
 

 Muualla verkossa