(Ei kieliversioita) Tulosta | pdf

Nykytilan määrällinen tarkastelu

Yhteinen sivu liikunta- ja nuorisotoimen kanssa.

Talous ja henkilöstö

Kunnat käyttävät vuosittain liikunnan edistämiseen kaikkiaan yli 130 euroa/asukas ja nuorisotyöhön yli 38 euroa/asukas. Kunnallisen liikuntatoimen piirissä työskentelee noin 5000 työntekijää ja nuorisotoimen palveluksessa noin 3000. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimen nykyiset voimavarat selviävät parhaiten taulukoista 1 - 2. Taulukoiden luvut perustuvat kuntien tilinpäätös- ja talousarviotietoihin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton tilastomateriaaliin sekä valtakunnallisen liikuntapaikkarekisterin tietoihin.

Taulukko 1. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi 2012/arvio

	Liikunta	Nuoriso
Käyttökustannukset M€	600	200
Investointimenot M€	100	10
Yhteensä M€	700	205
Valtionosuus /suorite	12 €/as	15 €/as*
Valtionosuus% Käyttökustannuksista	3,4	4,2
Tilat	29 000	1100
Henkilöstö yht.	5000	3000

*alle 29 v. asukas

Taulukko 2. Hallintokuntien käyttökustannukset 1980-2011 (M€)

Vuosi	Liikunta	Nuoriso
1980	90,65	26,40
1985	186,35	57,35
1990	302,23	94,85
1991	332,5	104,1
1992	322,92	98,9
1993	319,9	100,4
1994	321,23	100,4
1995	337,38	114,7
1996	346,46	133,2
1997	347,3	139,42
1998	349,5	137,4
1999	353,19	151,36
2000	370,01	151,36
2001	399	143
2002	412	149
2003	428	154
2004	448	151
2005	464	152
2006	485	154
2007	504	158
2008	540	166
2009	564	175
2010	575	189
2011	600	200
2012	600	200

Lähde: Kuntien käyttökustannukset tehtävittäin (ei sisällä liikelaitoksia), Tilastokeskus.

Liikuntatoimen käyttökustannukset olivat vuonna 2010 107 euroa/asukas ja nuorisotyön 35 euroa/asukas. Kuten taulukosta kaksi näkyy tapahtui vuosina 1992 - 1993 määrärahakehityksessä käänne alaspäin. Yllättävintä oli kuitenkin se, että maamme talousvaikeudet eivät tätä enempää vaikuttaneet liikunnan ja nuorisotyön käyttömenoihin. Vuosien 2011 - 2012 luvut ovat arvioita, tätä edeltävät vuodet perustuvat kuntien tilinpäätöstietoihin. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi nuorisopuolella on tullut mukaan uusia toimintoja kuten nuorten työpajatoiminta. Toisaalta kunnissa siirryttiin hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen järjestelmään vuonna 1997, mikä osaltaan muutti kuntien tilastointia. Käyttötalouden kustannuksiin on laskettu mukaan toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot sekä vyörytyserät. Laskennallisia korkoja ja poistoja sekä muita laskennallisia menoja ei ole otettu huomioon eikä myöskään liikelaitoksia.

Taulukko 3. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1997 - 2010

Taulukossa 3 on esitetty kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten menokehitys vuosina 1997 – 2010. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannusten menokehitys on suhteellisen hyvin seurannut opetus- ja kulttuuritoimen sekä kuntien yleistä menokehitystä. Nuorisotoimen käyttömenoissa on sen sijaan tapahtunut lievä notkahdus 1990 -luvun lopussa, eikä menokehitys 2000 -luvulla ole ollut yhtä hyvää kuin esimerkiksi kuntien kulttuuri- ja liikuntatoimessa.

Taulukko 4. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutosprosentteja 2000-2010

Taulukossa 4 on tarkasteltu kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutosprosentteja vuodesta 2000 vuoteen 2010. Kunnallisen nuorisotyön menokehitys jäi 2000 -luvun alkupuolella vielä selvästi jälkeen kuntien opetus- ja kulttuuritoimen sekä kuntien yleisestä menokehityksestä. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että vuosien 2005 - 2010 aikana nuorisotoimen menot ovat kasvaneet niin, että nuorisotyön käyttökustannusten muutosprosentti vuonna 2010 ylittää jo selvästi muiden toimialojen muutosprosentit. Kasvu selittynee ainakin osin etsivän nuorisotyön lisääntyneistä kustannuksista.

Taulukko 5. Liikunnan ja urheilun investointimenot 1997 - 2010

Liikuntatoimen investointimenot ovat olleet vuosittain noin 100 miljoonaa euroa ja nuorisotoimen investointimenot yli 5 miljoonaa euroa. Lama pienensi näitäkin summia varsin merkittävästi vuosina 1992 - 1994. Vuosina 1998 - 2010 sekä liikunta- että nuorisotoimen investointimenot ovat jo nousseet huippuvuosien tasolle. Vuonna 1998 kunnat investoivat jo noin 84,1 miljoonalla eurolla liikuntapaikkojen rakentamiseen. Vuonna 2009 kuntien liikunnan ja ulkoilun investointimenot olivat jo noin 98 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 noin 106 miljoonaa euroa. Nuorisotoimi investoi yli 5 miljoonalla eurolla vuonna 2008 ja vuonna 2010 yli 10 miljoonalla eurolla.

Taulukosta 5 ilmenee, miten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvät investointimenot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pysyneet yllättävän hyvin noin 100 miljoonan euron tasolla.

Liikuntapaikat ja nuorisotilat

Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatilojen osalta tilanne Suomessa on sekä määrällisesti että laadullisesti suhteellisen hyvä. Keskeisin kysymys tällä hetkellä on näiden tilojen kunnossapito ja peruskorjaus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kuntia ajantasaistamaan liikuntapaikkojen nykytilannetta koskevat tiedot sekä ilmoittamaan kunnan alueella yleiseen käyttöön rakennettavaksi suunnitellut liikuntapaikat. Liikuntapaikkojen lukumäärä liikuntapaikkaryhmittäin vuosina 1979, 1983, 1987, 1991, 1997, 1999, 2000, 2002 ja 2012 on esitetty taulukossa 6. Valtakunnallisen liikuntapaikkatietojärjestelmän, liikuntapaikat.fi, mukaan Suomessa oli vuoden 2012 alussa 29 213 liikuntapaikkaa.

Taulukko 6. Liikuntapaikkojen lukumäärät liikuntapaikkaryhmittäin (kpl)

LP-ryhmä	1979	1983	1987	1991	1997	1999	2000	2002	2012
Ulkokentät	8790	10233	9711	9953	10043	10423	10243	9964	9970
Sisäliikunta	2766	3289	4279	4971	5190	5905	5850	5874	5923
Vesiliikunta- ja virkistyspaikat	1672	1818	2418	2623	2645	2788	2857	2916	2944
Maastoliikunta	3233	5411	7316	8295	8427	7982	7899	8647	8818
Erit.urheilu-laitokset	810	891	1099	1319	972	1017	1222	1083	1102
Eläinurheilualueet					485	736	408		348
Muut liikuntapaikat	228	174	177	195					18
Liikuntapaikat yht.	17449	21986	24941	27381	27817	28853	28479	28938	29213

Luvut liikuntapaikkojen kokonaismääristä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Liikuntapaikkarekisterin tyyppiluokituksessa on tapahtunut muutoksia ja toisaalta liikuntapaikkojen tarkempi luettelointi saattavat vääristää lukuja. Luvut antavat kuitenkin kuvan siitä, miten liikuntapaikkarakentaminen on maassamme kehittynyt. Vuoden 2012 tiedot liikuntapaikkojen määrästä ovat jo suhteellisen tarkkoja. Tiedot täsmentyvät vielä kun uuden Lipas –sovelluksen päivitykset saadaan kunnissa tehtyä vuosien 2012 ja 2013 aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta. Tämä on lisännyt selvästi arki- ja lähiliikuntaolosuhteiden kehittymistä Suomessa.

Nuorisotiloja on kaikkiaan yli 1 100 kappaletta. Nuorisotiloista noin puolet on kuntien omistamia ja noin puolet on vuokratiloja. Opetusministeriö on vuoteen 1989 saakka pitänyt tilastoja kuntien hallinnassa olevista nuorisotiloista. Tilaston mukaan vuonna 1989 koko maassa oli 1564 nuorisotilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 386.500 neliömetriä. Keskimäärin koko maassa oli tuolloin tiloja noin 0,26 neliömetriä jokaista nuorta kohden.

Kunnallinen liikunta- ja nuorisotoimi on kehittynyt varsin voimakkaasti 1970-luvun alusta aina 2000-luvulle asti. Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen lukumäärä on sekä määrän että laadun suhteen kansainvälisestikin verraten kehittynyt suhteellisen hyvin. Kunnissa on myös ammattitaitoinen henkilöstö hoitamassa liikunta- ja nuorisotointa.