Hallintovalituksesta on aina erikseen säädetty erityislainsäädännössä (esimerkiksi perusopetuslain 42 §). Hallintovalitus on yleensä valituksena asioissa, joissa viranomaisen toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön. Hallintovalitusta saattaa edeltää erityislakiin perustuva oikaisumenettely (esimerkiksi sosiaalihuoltolain 45.2 §). Hallintolaissa on yleissäännökset oikaisuvaatimuksen käsittelystä. Hallintolainkäyttölaissa taas on yleissäännökset hallintovalituksesta. Erityislakeja sovelletaan ensisijaisina hallintolakiin ja hallintolainkäyttölakiin nähden.
Hallintovalituksen voi tehdä asianosainen eli se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomaisella on valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
Hallintovalituksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusajasta. Päätöksen tiedoksiantoon sovelletaan hallintolakia, jollei erityislaissa ole säädetty toisin. Päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä sillä tavoin kuin laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetään.
Kunnallisen itsehallinnon periaatteet eivät hallintovalituksessa rajoita valitusviranomaisen tutkimisvaltaa. Valitusviranomainen voi hyväksyä valituksen sellaisellakin perusteella, johon valittaja ei ole vedonnut. Valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia valitusperusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi. Valitusviranomainen voi korvata virheellisen päätöksen uudella päätöksellä ja näin nopeuttaa asian loppuunsaattamista. Näistä syistä hallintovalitus on korostetusti yksilölle oikeussuojaa antava muutoksenhakukeino.