sv       Tulosta |  pdf

Uuden valtuustoryhmän nimi

Eräissä kunnissa on syntynyt ongelma valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä. Nimen ei ole katsottu erottuvan riittävästi vanhan valtuustoryhmän eli käytännössä puolueen valtuustoryhmän nimestä. Onko kunnalla keinoja puuttua tilanteeseen? Seuraavassa tarkastellaan asiaan liittyvää lainsäädäntöä ja kunnan sisäisiä määräyksiä, ennen kaikkea valtuuston työjärjestyksen valtuustoryhmää koskevia määräyksiä.

​Valtuuston työjärjestysmääräykset

Kuntalain 15 §:n mukaan valtuuston hyväksymässä työjärjestyksessä annetaan määräyksiä muun muassa valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä. Kuntalain 15 b §:ssä säädetään valtuustoryhmästä ja sen toiminnan tukemisesta. Pykälän 1 momentin mukaan valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä.  Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu.

Kuntaliiton valtuuston työjärjestysmallin mukaan valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Edelleen työjärjestysmallin mukaan liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle.

Valtuuston työjärjestys on ainoa paikka, jossa säännellään valtuustoryhmien toiminnan organisointia. Valtuustoryhmän nimestä on ilmoitettava valtuustolle, mutta työjärjestysmallissa ei oteta kantaa siihen, mikä valtuustoryhmän nimi voi olla. Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen valtuustoryhmän muodostamisesta ja sen nimestä, mutta ei käsittele tai hyväksy/hylkää ilmoitusta.

Eduskuntaryhmät ja yhteislistat

Nimiongelma voi kuntien valtuustotyöskentelyn lisäksi koskea muutakin poliittista toimintaa. Kansanedustajat muodostavat eduskuntatyössä eduskuntaryhmät, joiden asema tunnustetaan perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. Erikseen on vielä säädetty laki eduskuntaryhmien tuesta. Myöskään eduskuntaryhmien nimistä ei ole erityistä sääntelyä, mutta asia tuli ajankohtaiseksi, kun kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä ja he muodostivat oman eduskuntaryhmänsä. Eduskunnan puhemiesneuvosto totesi, ettei ryhmä voi olla nimeltään heidän ehdottamansa vasemmiston eduskuntaryhmä, koska nimessä olisi ollut sekaantumisvaara vasemmistoliiton eduskuntaryhmään. Puhemiesneuvosto hyväksyi nimeksi sittemmin vasenryhmän.

Kunnallisvaaleissa ehdokkaita voivat puolueiden ohella asettaa valitsijayhdistysten muodostamat yhteislistat. Vaalilaissa säädetään yhteislistan nimityksestä, joka ei saa olla sopimaton eikä merkitykseltään yleistävästi tai muutoin harhaanjohtava. Nimitykseen ei myöskään saa sisältyä puoluerekisteriin merkityn puolueen nimeä.

Keinot puuttua valtuustoryhmän nimeen

Valtuustotoiminnassa on ongelmallista, jos valtuustoryhmien nimet eivät riittävästi eroa toisistaan ja nimestä aiheutuu sekaantumisvaaraa esimerkiksi puolueen valtuustoryhmän kanssa. Kun valtuusto merkitsee tiedoksi uuden valtuustoryhmän muodostamisen ja sen nimen, asiasta on mahdollisuus käydä valtuustossa keskustelua ja tarvittaessa neuvotella sekaantumisvaaraa aiheuttavan nimen muuttamisesta. Kunnallispolitiikan tulisi olla yhteispeliä, jossa eri osapuolten oikeutetut näkemykset otetaan huomioon.

Valtuustojen työjärjestykset perustuvat Kuntaliiton mallin mukaisesti siihen, että valtuustoryhmän muodostaminen ja nimi ovat ilmoitusasioita. Jos tarvetta on, valtuusto voi tiukentaa työjärjestystään siten, että valtuustoryhmän nimelle vaaditaan valtuuston hyväksyminen. Samalla työjärjestykseen voidaan kirjata nimen hylkäämiselle esimerkiksi vastaavat perusteet kuin vaalilain 156 §:n 3 momentissa on yhteislistan nimen hylkäämiselle.

 

Teksti: Heikki Harjula 
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 14/2011 

Lisätietoja

Avaa yhteystiedot
Heikki Harjula
johtava lakimies +358 9 771 2070, +358 50 667 35
Katariina Huikko
lakimies +358 50 566 4327
Mervi Kuittinen
lakimies +358 50 520 8071
Riitta Myllymäki
johtava lakimies +358 9 771 2463, +358 50 3495 460
Ida Staffans
lakimies +358 9 771 2467, +358 50 563 3023
Tanja Mansikka
lakimies, työvapaalla, paikalla vuodenvaihteessa 2014-2015
Heikki Harjula johtava lakimies
Puhelin:
+358 9 771 2070 
Matkapuhelin:
+358 50 667 35 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
vaalilainsäädäntö
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
Matkapuhelin:
+358 50 566 4327 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkiset hankinnat
EU:n valtiontuki
SGEI
kunnat ja markkinat
vaalilainsäädäntö
Matkapuhelin:
+358 50 520 8071 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
julkiset hankinnat
Riitta Myllymäki johtava lakimies
Puhelin:
+358 9 771 2463 
Matkapuhelin:
+358 50 3495 460 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
vaalilainsäädäntö
kielilaki
kuntaliitokset, kuntajakolaki
Kuntaliiton hallintoelimet
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi 
Puhelin:
+358 9 771 2467 
Matkapuhelin:
+358 50 563 3023 
Faksi:
+358 9 771 2229 
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
kielilaki
tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi 
Tanja Mansikka lakimies, työvapaalla, paikalla vuodenvaihteessa 2014-2015
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 
Tehtävät:
kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
hallintomenettely
julkisuus ja tietosuoja
Lisätietoja:
Palvelee myös ruotsiksi 
 | 
0 suosittelua
Sisältö tarkistettu:
9.12.2011 Harjula Heikki
 

 Muualla verkossa