Tämän verkkosivun sisältö:
Kunnan viranomaisten toiminnan julkisuuden ja henkilötietojen käsittelyn kannalta keskeistä lainsäädäntöä
Julkisuusperiaatteesta on säädetty perustuslain tasolla. Samoin yksityisyyden ja henkilötietojen suojasta. Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on esimerkiksi kunnan tiedottamisessa ja verkkoviestinnässä yleensä aavistuksen verran painavampi peruste kuin julkisuusperiaate. Se menee punnintatilanteessa pääsääntöisesti myös osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksien varaamista ja tiedottamista koskevien velvollisuuksien edelle.
Julkisuusperiaate ja tiedottamisvelvollisuus liittyvät yleisiin ja yhteisiin asioihin, kun taas yksityisyyden ja henkilötietojen suoja kohdistuu yksittäistä, tunnistettavaa henkilöä henkilökohtaisesti koskeviin tietoihin. Näin ollen perusoikeuksien ja niitä täydentävien laintasoisten säännösten välisiä ristiriitoja ei useimmiten edes pitäisi syntyä.
Jokaisella on Suomen perustuslain 12.1 §:n mukaisesti sananvapaus. Sananvapauden käsite on laaja - perustuslain turvaamaan sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslain 12.2 §:ssä säädetään, että viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Perustuslain 14.3 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kunnat kuuluvat säännöksessä käytetyn julkisen vallan käsitteen piiriin.
Hallintolaki on julkisen hallinnon yleislaki, jota sovelletaan kuntalakia täydentävänä säädöksenä myös kunnallishallinnossa. Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Viranomaisen on hallintolain 6 §:n mukaan kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Näiden toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.
Kuntalain 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Kuntalaiset on otettava mukaan asioiden suunnitteluun ja annettava tilaisuus osallistua ja vaikuttaa - kuntalaisella oikeus tietää, miten kunnassa asioita hoidetaan.
Kunnan hallinnon, mm. asioiden valmistelun ja päätöksenteon, tulisi olla avointa. Kuntalain 29 §:n perusteella kunnan on aktiivisesti tiedotettava asukkailleen kunnan päätöksenteosta. Pelkästään yleisön päästäminen julkisiin kokouksiin ja asiakirjojen saatavana pitäminen eivät riitä.
Julkisuusperiaatteesta, samoin kuin yksityisyyden ja henkilötietojen suojasta säädetään Suomen perustuslaissa (731/1999).
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, julkisuuslaki) on julkisuutta koskeva yleislaki.
Henkilötietolaki (523/1999) sääntelee yleislakina henkilötietojen käsittelyä.
Julkishallinnon henkilöstön palkkatietojen julkisuudesta säädetään nimikirjalaissa (1010/1989).
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta on säädetty oma lakinsa (1346/1999).
Oikeudenkäyntien julkisuudesta on olemassa oma lainsäädäntönsä (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa, 381/2007 ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, 370/2007).
Keskeisimmät työelämän tietosuojakysymykset sisältyvät yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin (759/2004, ns. työelämän tietosuojalaki). Lain tarkoituksena on toteuttaa yksityisyyden suojaa koskevia perusoikeuksia ja säännellä menettelytapoja kerättäessä henkilötietoja työelämässä. Enemmän aiheesta Työelämän tietosuojalaki -sivulla.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) sisältää säännökset mm. potilaan ja hänen läheisensä tai edustajansa tiedonsaantioikeudesta. Laissa säädetään myös potilasasiakirjoista ja niihin sisältyvien tietojen luovuttamisesta ja salassapidosta.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, asiakaslaki) pitää sisällään mm. säännökset tietojen antamisesta sosiaalihuollon asiakkaalle tai hänen edustajalleen sekä salassapidosta ja salassa pidettävien tietojen antamisesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) säädetään nimensä mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräistä tiedonsaantioikeuksista.
Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) tarkoituksena on mm. turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa.