Vuosi 2011 oli monessa mielessä poikkeuksellinen. Huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvottelut venyivät, hallitusohjelma valmistui vasta juhannuksen kynnyksellä. Uuden hallituksen ensimmäinen peruspalveluohjelma 2013–2015 valmistui vasta vuoden 2012 valtion talousarvioesityksen yhteydessä ja se annettiin eduskunnalle lokakuun 2011 alussa samanaikaisesti valtion budjettiesityksen kanssa. PPO 2013–2015 olikin sisällöltään lähestulkoon hallitusohjelmaan sisällytettyjen kuntia koskevien esitysten toistoa, merkittävimpänä se, että hallituskaudelle ennakoidut kuntasäästöt toteutettiin kerralla jo vuodelle 2012.
Taloustilanteen muuttuessa on hallitusohjelmassa sovittu uusista valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteistä, mikäli valtion velkasuhde ei käänny laskuun tai valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhden prosentin kansantuotteesta. Näitä toimenpiteitä ovat valtion menojen lisäleikkaukset ja verojen korotukset. Ehdollisina konkreettisina toimenpiteinä mainitaan valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen.
Maan hallituksen ensimmäinen todellinen valtion talouden kehys ja siihen liittyvä peruspalveluohjelma vuosille 2013–2016 valmistuu maaliskuussa 2012. Ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset ja taloustilanteen heikkeneminen uhkana on, että kuntien valtionapuihin kohdistuu lisäleikkauksia jo tehtyjen lisäksi.
Tässä tilanteessa Suomen Kuntaliitto on antanut näkemyksensä kehysvalmisteluun PPO-ministeriryhmässä 3.2.2012. Laajemmin Kuntaliitto on käsitellyt nykytilannetta, kuntatalouden haasteita ja vaadittavia toimenpiteitä ”Kuntatalouden vakausohjelmassa”, joka julkistettiin 8.2.2012. Vakausohjelman keskeinen sanoma on, että nykyisessä tilanteessa, jossa kuntatalous on suurten haasteiden edessä samalla kun valtion tukea leikataan, kuntien veropohjaa tulee vahvistaa nykyisestään. Näin voidaan ehkäistä ja lieventää veronkorotuspaineiden kohdistuminen ensisijaisesti kunnallisveron korotuksiin.