Kuntaliiton EU-politiikan lähtökohtana on Suomen kunnallishallinnon toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen vaikuttamalla Euroopan unionin toimintaan ja hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.
Kuntaliiton keskeiset EU-poliittiset tavoitteet
- EU-lainsäädännön hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset kuntien ja alueiden toimintaan selvitetään ennakolta
- EU-lainsäädäntöä vähennetään ja yksinkertaistetaan
- Pohjoismaisen kuntaperusteisen hyvinvointimallin erityispiirteet – tasa-arvo, universaalisuus ja verorahoitteisuus – otetaan huomioon EU:n päätösten valmistelussa
- Kilpailukykytavoitteilla vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia
- Kunnat otetaan keskeisesti mukaan Eurooppa 2020 -strategian toimeenpanoon
- Monitasoista hallintoa edistetään läheisyysperiaatteen pohjalta
- Alueiden komitean asemaa kuntien ja alueiden vaikutuskanavana vahvistetaan
- Kuntien vaikutusmahdollisuuksia EU-asioiden kansallisessa valmistelussa parannetaan.
EU-poliittisissa linjauksissa on esitetty näkemyksiä mm. seuraavista kuntien kannalta keskeisistä EU:n toimintapolitiikoista
Elinvoimaiset kunnat ja alueet
- koheesiopolitiikka
- kaupunkipolitiikka
- maaseudun kehittäminen
- työllisyyspolitiikka
- työmarkkinapolitiikka
- maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttajien kotouttaminen
- tietoyhteiskunta
Kansalaisten hyvinvointi, kunnat ja peruspalvelut
- väestörakenteen muutoksiin varautuminen
- sosiaalipolitiikka
- terveyspalvelut
- naisten ja miesten tasa-arvo
- yhdenvertaisuus
Osaava Eurooppa
koulutuspolitiikka
tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
kulttuuripolitiikka
Euroopan digitaalinen kirjasto Europeana
nuoriso- ja liikuntapolitiikka
Kunnat Euroopan sisämarkkinoilla
Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys
- ilmasto- ja energiapolitiikka
- ympäristö
- jätehuolto
- liikennepolitiikka